Porausta ja vesikatkoja - harmista hyötyä
Pääkaupunkiseudun rakennuskanta elää par’aikaa muutoskauttaan. Huputettuja rakennuksia jätelavoineen löytyy halki kaupungin.
Vaikka asukkaille elämä remontin keskellä on haasteellinen, ovat remontit välttämättömiä rakennusten ylläpidon ja käyttöiän kannalta. Kiinteistöä on ylläpidettävä laadukkaan ja terveellisen elämän takaamiseksi.
Taloyhtiöt toimivat herkästi vasta pakon edessä, vaikka kannattavinta olisi kuitenkin aloittaa ajoissa ja huolella. On kaikkien etu, että suunnitteluun ja tiedottamiseen varataan aikaa; että urakoitsijat ehditään kilpailuttaa ja remontti tehdä huolella. Pääroolissa on kuitenkin raha. Taloyhtiö voi rahoittaa remonttihankkeitaan esimerkiksi myymällä omaisuuttaan tai keräämällä rahaa ennakkoon, tai perinteisesti ottamalla lainaa. Tehty remontti kuitenkin palkitsee remonttipölyn, vesikatkosten ja urakoitsijoiden keskellä eläneen asukkaan.
Putket ja julkisivu
Putkiremontti on taloyhtiön kallein hanke. Samalla se raastaa asukkaan hermoja, sillä työ kestää kauan vaikeuttaen asumista. Putkiremontti tehdään kerrostalossa tavallisesti pystylinja kerrallaan. Korjausrakentamisen Suomen markkinajohtajan, Vahanen yhtiöiden suunnittelija Päivi Kaariahon mukaan suosituimmat vaihtoehdot ovat perinteinen putkien uusiminen ja vanhojen putkien pinnoittaminen. Usein näitä menetelmiä myös yhdistellään.
Esimmäinen putkiremontti tulee vastaan talon ollessa vajaa 50-vuotias. Vuosittain Suomessa tehdään putkiremontti noin 10 000 talouteen, ja voi vain kuvitella, millaisista määristä voidaan puhua vuosikymmenen kuluttua. Kiinteistöliitto toivoo tutkimustiedon lisääntyneen siihen mennessä, jotta eri menetelmistä osataan tuolloin valita helpommin. Samalla taloyhtiöitä kannustetaan aloittamaan remontti ennen sumaa. Vahanen yhtiöiden suunnittelija Päivi Kaariahon mukaan julkisivukorjausten huippukausi tullee olemaan 2010-luvulla, putkiremonttien 2020-luvulla. Molemmissa kasvu on jo käynnissä.
Julkisivuremontin taustalla on lähes poikkeuksetta tekninen vaurio. Elementtitaloissa ongelmia aiheutuu raudoituksesta, muissa lähinnä hilseilleestä pinnasta tai lämpötaloudesta. Tässäkin työtapoja on monia. Vanha kuori voidaan paikata tai uusia kokonaan. Uuden pinnan väri voidaan joko maalata tai sekoittaa jo rappausaineeseen. Kaariaho korostaa, että korjaustavan valintaan vaikuttaa pääasiassa rakennukselle sopivat vaihtoehdot ja käytettävissä oleva budjetti. Hänen mukaansa julkisivukorjauksissa on viime aikoina käytetty paljon eristerappausta ja tiilipäätyjä. Myös naapuritalon valinnat vaikuttavat. YIT mainostaa eriste- eli lämpörappauksen olevan kustannustehokas vaihtoehto, ja se on samalla sekä edustava ja eristävä.
Asukkaan näkökulma
Asukkaalle remontti voi näyttäytyä ennemmin riesana kuin parannuksena. Kotona vallitsee remonttiajan puuttelliset olosuhteet häiriöineen, mutta urakoitsijat pyrkivät silti toimimaan nopeasti ja asukkaat huomioiden. Viivästymiltäkään ei aina vältytä. Asukkaille on tärkeää tiedottaa remontista jo suunnitteluvaiheessa.
Remontinjälkeinen, kasvonjenkohotuksen saanut koti palkitsee asukkaan remonttipölyn laskeutuessa ja veden taas juostessa hanasta.
Kevennys kukkarolle
Suunnittelija Päivi Kaariahon mukaan kiinteistöremonteille on vaikeaa arvioida keskihintaa. Esimerkkinä hän mainitsee yrityksensä lähiaikoina valmistuvan julkisivukorjauksen kustannuksiksi noin 400 euroa huoneistöneliöltä. Kohteessa tehtiin julkisivun eristerappaus ja päätyjen tukimuuraus sekä ikkunoiden ja parvekkeiden uusiminen.
Kaariahon mukaan urakoitsijoista ei kuitenkaan ole pulaa, vaikka kysyntä riittääkin. Hänen kertoo urakoitsijoista on pikemminkin ylitarjontaa, johon saattaa osaltaa vaikuttaa myös meneillään oleva talouden laskusuhdanne.
Taloussanomien taannoisen selvityksen mukaan putkiremontin kustannukset ovat noi 560 e ja julkisivun 486 e neliöltä. Omakotitalossa putkiremontista joutuu maksamaan 10-25 000 euroa. Kuten Kaariahonkin mainitsee, kustannukset ovat aina tapauskohtaisia. Remonttien tarpeellisuuteen voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi vedenkäsittelyllä vedestä voidaan poistaa sakkautumia ja estää putkien kulumista. Julkisivuissa on tärkeää pitää huolta ehjästä pinnasta esimerkiksi sadevesirännien avulla. Toiset materiaalit eivät märkänä kestä pakkasta, jolloin pinta hajoaa. Ehjällä sadevesirännillä tällaista ei pääse tapahtumaan. Taloyhtiö voi siis siirtää remontin tarvetta huolellisen ylläpidon avulla.
www.julkisivuyhdistys.fi
www.kiinteistoliitto.fi/
Teksti, Maija Taka