Nykytaiteen museo Kiasma – Vuosikymmen taiteen hermolla
Tänä syksynä kymmenettä toimintavuottaan juhlistava nykytaiteen museo Kiasma, on löytänyt paikkansa maamme nykytaiteen keskuksena. Kiasmasta on lyhyessä ajassa tullut yksi keskeinen kansainvälinen taidefoorumi nykytaiteilijoille maailman huipulta, joita löytyy aiempaa enemmän myös Suomesta. Nykytaide avaa uusia näköaloja ja yllättää kokijansa. Tänä vuonna Kiasma on tarjonnut juhlan kunniaksi nykytaiteen ystäville parastaan, ja lisää on luvassa. Nyt jos koskaan kannattaa suunnata Kiasmaan.
Mannerheimin ratsastajapatsaan vieressä avattiin kymmenen vuotta sitten moderni ja monumentaalinen nykytaiteen museo Kiasma. Toimintavuosiensa aikana Kiasma on paljastanut nykytaiteen aidosti vapaaksi ilmaisun kentäksi, jossa kaikki on mahdollista. Nykytaide elää nousukautta, ja saa jatkuvasti uusia ilmenemismuotoja. Shokeeraavat, nolot, vinksahtaneet, yllättävät, mahtipontiset ja minimalistiset teokset ovat vuorotelleet luontevasti Kiasman oivaltavissa ja uutta etsivissä näyttelyissä. Juhlavuoden tapahtumia ja nykytaiteen viimeisiä virtauksia avaa Kiasman intendentti Arja Miller.
Nykytaiteelle näyttävä foorumi
Yhdysvaltalaisen arkkitehti Steven Hollin suunnittelema nykytaiteen museo kohautti suomalaisia viime vuosituhannen lopulla ulkonäöllään ja tilaratkaisuillaan. Pian uuden museotilan nerokkuus kuitenkin tunnustettiin. Se löysi nopeasti roolinsa keskeisenä taiteen ja ihmisten kohtaamispaikkana. Nykytaiteen museo siirtyi nykyisiin tiloihinsa Ateneumista, ja se avattiin yleisölle 29.5.1998. Kiasman 12 000 m² kokonaistilat olivat suuri parannus aiempaan tilanteeseen. Kokoelmanäyttelyt, teatteri, taiteilijoiden työpajat ja seminaarit saivat omat tyylikkäät tilansa, ja pian myös Kiasma-lehti näki päivänvalon. Kiasma-teatterin myötä nykytaiteen museo saattoi tarjota nykytaiteesta myös esittävämmän puolen. Kiasma-teatterin ohjelmistossa on ollut teatterin lisäksi tanssiesityksiä, videotaidetta, performansseja ja elokuvia.
Kiasmassa on pyritty tarjoamaan nykytaiteen ystäville mahdollisuuksia kokea nykytaidetta mahdollisimman monipuolisesti. Näyttelyt ovat käsitelleet esimerkiksi globalisaatiota, aktivismia, ARSia, URBia, avantgardea ja reargardea. ”Kiasma on alusta asti ollut hyvin kansainvälinen museo, jossa on pyritty tuomaan esille jatkuvasti uusinta uutta. Nykytaide on luonteeltaan sellaista, että sen on tarkoitus yllättää kokijansa, ja siksi se muuttaa jatkuvasti muotoaan. Olemme Kiasmassa halunneet pysyä nykytaiteen hermolla”, Arja Miller kertoo.
Nykytaiteen juhlaa
Kiasman omiin kokoelmiin kuuluu noin 8000 teosta. Kokoelma sisältää perinteisemmän kuvataiteen lisäksi muun muassa verkkoteoksia, installaatioita, ympäristöteoksia ja mediataidetta. Kokoelmaa laajennetaan noin sadalla uudella teoksella vuosittain. ”Seuraamme kiinnostavia, Innovatiivisia, yllättäviä taiteilijoita ympäri maailmaa, ja teemme yhteistyötä muiden kansainvälisten taidemuseoiden kanssa. Myös yhteistyö kotimaisen taidekentän kanssa on keskeinen osa Kiasman toimintaa”, Arja Miller toteaa.
Juhlavuosi toi nykytaiteen museoon tavallista enemmän näyttelyitä ja tapahtumia. ”Alkuvuonna Kiasmassa oli kahden merkittävän amerikkalaistaiteilijan näyttelyt: kulttimaineeseen kohonneen Nan Goldin näyttely ja legendaarisen maalarin Julian Schnabelin näyttely. Jatkuvana näyttelynä on ollut Kiasman kokoelmista koottu Kuvan jälkeen, jossa katsojalle avautuvat nykytaiteen peruskysymykset. Toukokuussa nähtiin Notkea katu, jossa tutkittiin taiteen keinoin katua tilana. Myös jokavuotinen URB-kaupunkifestivaali oli tänä vuonna tavallista suurempi”, Miller kuvailee juhlavuoden tapahtumia.
Minimalismin uusi aalto
Kiasman juhlavuosi jatkuu suurella yhteisnäyttelyllä FULL HOUSE, jossa keskitytään minimalismin moniin ilmenemismuotoihin taiteessa. ”Oikeastaan koko juhlavuosi huipentuu tähän näyttelyyn. Tuomme esille minimalismin klassikkoteoksia meidän omista kokoelmista. Kiasman Kouri-kokoelman lisäksi saimme mahdollisuuden valita teoksia New Yorkin Guggenheim-museon kokoelmista”, kertoo Miller. New Yorkista tuodut työt edustavat minimalismin uutta tulemista. ”Valittujen nykytaiteilijoiden työt ovat sellaisia, että ne jollain tavalla uudistavat tai jatkavat minimalismin perinnettä. Esimerkiksi taiteilija Olafur Eliasson tutkii subjektiivista havaintoa valojen ja niiden muutosten avulla. Hän on vienyt taiteen minimaalisia keinoja ihan omaan suuntaansa. Yhdessä hänen työssään on huone, jossa keltainen valo häivyttää kaikki muut värit alleen. Se täytyy tulla kokemaan itse, koska teosta ei ole ilman kokemusta ja havaintoa”, Miller muistuttaa.
Kurkotus pilviin
Juhlavuoden huipennusta täydentää 1.11. alkava näyttely Pilviin piirretty, jota varten Kiasmassa otetaan loputkin tilat käyttöön. ”Pilviin piirretty esittelee kahdentoista aasialaisen nykytaiteilijan töitä. Näyttelyn teema on nimensä mukaisesti pilviin piirtäminen. Siinä on tunnelmaltaan aineettomia, leijuvia teoksia. Teemana on maasta irtautuminen ja pilviin kurottautuminen, jonka voi tietysti tulkita ihan kuvainnollisella tai konkreettisella tasolla. Esimerkiksi kiinalaisen Li Wein valokuvissa ihmiset tuntuvat ikään kuin lentävän. Pilviin piirretty levittäytyy myös meidän aulatiloihin ja jopa miesten vessaan, eli paikkoihin, joissa ei teoksia yleensä näy. Otamme juhlan kunniaksi koko talon käyttöön”, Miller hymyilee.
www.kiasma.fi
Teksti, Matias Haakana
Kuvat, Petri Virtanen