Paljon puhuttu Nurmijärvi
Pienen kunnan julkisuuskuvaa on riepoteltu viime aikoina. Mikä on totta ja mikä ei?
Pitkin syksyä on käyty välillä kiivastakin julkista keskustelua siitä, mikä asumismuoto meille suomalaisille parhaiten sopii. Pääministeri Matti Vanhanen avasi pelin Helsingin Sanomissa puhumalla niin kutsutuista puutarhakaupungeista. Hänen näkemyksensä mukaan suomalaiset voivat keskimäärin paremmin omakotitaloalueilla kuin suurkaupungeissa joissa esiintyy enemmän vieraantuneisuutta ja tämän lieveilmiöitä. Nämä väitökset eivät luonnollisestikaan jääneet huomaamatta helsinkiläislehdistöltä, joka varsin pian nousikin takajaloilleen. Tätä seurasi joukko mustamaalaavaan henkeen ilmaistuja kannanottoja, jotka puolin ja toisin perustuivat ilmeisen räikeisiin yleistyksiin.
Keskustelussa on alusta pitäen esiintynyt voimakkaasti Vanhasen kotikunta Nurmijärvi. Kyseinen kunta on nostettu esille edustamaan modernia omakotitaloasutusta ja se onkin ollut provosoinnin polttopisteessä. Erikoisimmissa ylilyönneissä Nurmijärveä on ehditty rinnastaa jopa Kosovoon ja yleinen ajatus kunnan rakentamisesta näiden mukaan on lähinnä tuonut mieleen lastenhuoneen lattialle ripotellut legopalikat. Mikä on totuus? Onko Nurmijärvi kyllästyttävä takapajula vai perheellisten luvattu maa? Sovimme tapaamisen kunnanjohtaja Kimmo Behmin kanssa ja matkaamme Nurmijärvelle selvittämään asioiden todellisen tilan.
Nurmijärvi sopii perheellisille
Behm muistuttaa olemukseltaan liikemiestä. Hugon lasit ja hyvin istuvan liituraitapuvun alla vaaleansininen kauluspaita, jonka hihoja koristavat kiiltävät kalvosinnapit. Mies on aluksi selvästi hieman varuillaan ja pysyttelee puheissaan tiukasti kunnan tilastoissa. Onhan se ymmärrettävää. Hänen lausuntojaan Nurmijärvestä on viime aikoina kohdeltu lehdistössä vähän miten sattuu. Pian hän kuitenkin sanoo suhtautuvansa juttuihin huumorilla ja toteaa, että tämänkaltainen julkisuus on osa hänen työtään.
- Ei näihin asioihin voi kovin henkilökohtaisesti suhtautua. Tänne muuttavat ovat pääasiassa nuoria lapsiperheitä. Pois muuttavat ne, jotka eivät syystä tai toisesta viihdy, sekä nuoret aikuiset jotka lähtevät opiskelemaan muille paikkakunnille. Näistäkin melko suuri osa löytää tiensä takaisin Nurmijärvelle. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja pääasia on, että keskustellaan. Näin saadaan nostettua esiin eri näkemyksiä, jotka antavat kaikille mahdollisuuden luomaan omat mielipiteensä.
Niinpä. Mutta julkaistujen artikkeleiden pohjalta on toistaiseksi ollut melko hankala luoda objektiivista kuvaa asioiden oikeasta tilasta. Siksi olemme tulleet Nurmijärvelle.
Junaradan kova hinta
Kuntaa ja sen edustamaa asumismuotoa on kritisoitu lujasti julkisen liikenteen puutteellisuudesta. Behm haluaa oikaista eräitä lausuntojaan mahdollisesta Nurmijärvelle rakennettavasta junaradasta. Kyseessä on ollut virheellinen tulkinta. Se, että kunnan entinen poliisipäällikkö on joskus todennut junanvarsiyhteisöjen olevan alttiimpia huumekulttuurille, ei tarkoita sitä, etteikö Nurmijärvellä mietittäisi parannuskeinoja julkiselle liikenteelle.
- Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rata olisi tervetullut Nurmijärvelle. Toisaalta pitää olla realistinen. Potentiaalinen matkustajavolyymi ei nykyisellään yksinkertaisesti riitä kattamaan junaradan rakentamisesta koituvia kustannuksia.
Bussiliikenteelle on tulevaisuudessa luvassa parannuksia, mutta tämä vaatii entistä syvempää yhteistyötä YTV:n kanssa, jonka vaikutuspiiriin Nurmijärvi tällä haavaa kuuluu.
Nurmijärvellä on neljä taajamaa. Klaukkala, Rajamäki, Röykkä sekä Kirkonkylä, jossa sijaitsee kunnan hallinnollinen keskus. Kirkonkylä antaa kieltämättä itsestään hieman unisen kuvan aurinkoisena syysiltapäivänä. Liikenneympyrässä käy välillä jokunen henkilöauto pyörähtämässä. Puiden kellertävät lehdet varjostavat kauniisti matalia rakennuksia ja torilla notkuu korjauksen tarpeessa oleva Kino Juha. Vain kivenheiton päässä löytyy uusi keilahalli, joka tosin vaikutta autiolta päiväsaikaan.
Luotettavat verkostot
Pääministeri Vanhaselta olisi alusta alkaen voinut odottaa vähän täsmällisyyttä lausunnoissaan suomalaisista. Ei Nurmijärvi ole luotu esimerkiksi yksinelävälle paljasjalkaiselle stadilaiselle. Se ilmenee jo vuokra-asuntojen suhteellisen pienestä määrästä. Toisaalta täältä ovat suurkaupungin sosiaaliset huolet kaukana ja voin hyvin ymmärtää, että tämä on monelle lapsiperheelle ihanteellinen asuinpaikka. Nurmijärveläiset puhuvat mielellään pienen yhteisön mukanaan tuomasta luotettavasta sosiaaliverkostosta. Ihmiset ovat kosketuksissa toisiinsa. Tosin niin he ovat suurkaupungeissakin. Täällä se vain ilmenee eri tavalla ja ehkä näin on hyvä. Suomalaisuus pitää kuitenkin sisällään yhtä monta eri varianttia kuin tässä maassa on asukkaita ja on loppujen lopuksi lohdullista tietää, että asumiselle on tarjolla useita vaihtoehtoja, joita jatkuvasti mietitään ja kehitetään.
Teksti ja kuvat, Fredrik Eriksson