Tomi Ihander – Erään yrittäjän tarina
Menestyksen saavuttaminen yksityisyrittäjänä on usein kivikkoinen tie. Yksi askel eteenpäin tarkoittaa joskus monen askeleen ottamista taaksepäin. Sairaanhoitaja (amk) ja toimitusjohtaja Tomi Ihander kertoo, kuinka hän monen mutkan kautta onnistui luomaan uudesta kavitaatiohoidosta itselleen ja henkilökunnalleen tulonlähteen.
Mökillään Artjärvellä elokuista viikonloppua viettävä Ihander on juuri käynyt kokemassa verkot. Saaliinaan hänellä on mukanaan pari reilun kokoista kuhaa. Ihander viihtyy luonnossa. Hänellä on neljä mökkiä ympäri suomea ja hän painottaakin mökkielämän tarjoaman rauhan ja levon sekä tuoreiden raaka-aineiden merkitystä terveydelle. Aina tähän elämäntyylin ei tosin tahdo löytyä aikaa.
Taksitolpalta kouluun
– Minun urani terveydenhuollon parissa alkoi eräänä päivänä Karhupuiston taksitolpalla Helsingin Kalliossa. Vuosi oli 1993 – keskellä syvintä lamaa – eikä keikoista ollut tietoakaan. Neljän tunnin aikana puhelin ei soinut kertaakaan. Toisaalta puiston toisella puolella tuntui olevan kovasti vilskettä. Kallion pelastuslaitoksen ambulanssit ja hälytysajoneuvot tulivat ja menivät tasaiseen tahtiin.
Ihander päätti mennä kahville ja muodosti siltä istumalta uuden tulevaisuuden itselleen. Mies oli aina ollut kiinnostunut ihmisten auttamisesta ja ambulanssityö oli kiehtonut jo pitkään.
– Työkkärin kautta pääsin 1994 ensihoitajakoulutukseen. Tämäkään ei sujunut aivan ongelmitta, sillä minulla ei ollut peruskoulun yhdeksäs luokkaa käytynä, mikä oli kouluun pääsemisen edellytys. Onnistuin kuitenkin vakuuttamaan koulun ottamaan minut vastaan. Sanoin, että he eivät ikinä tulisi katumaan päätöstään, mikäli ottaisivat minut koulutukseen.
Kaksi vuotta myöhemmin Ihander valmistui ensihoidon lähihoitajaksi. Tämä ei kuitenkaan vielä mahdollistanut ambulanssityötä.
Ambulanssitoimintaa Nurmijärvellä
– Kaverit utelivat mitä tulisin tekemään, kun en ambulanssiin pääsisi. Ratkaisin asian erään opettajani kanssa perustamalla oman ambulanssipalvelumme: Etelä-Suomen Ensihoito oy:n.
Alku oli hyvin vaikea vaikka Etelä-Suomen Ensihoito onnistuikin saamaan sopimuksen Nurmijärven kunnan kanssa jo seuraavana vuonna Ihanderin valmistuttua. Ihander työskenteli sekä yrityksen toimitusjohtajana että ambulanssissa, joten viikoittain tuli tehtyä suuria määriä työtunteja.
– Alussa oltiin todella köyhiä. Nurmijärvi ei maksanut meille muuta kuin ambulanssiaseman paikan. Autokin ostettiin käytettynä.
1998 toiminta parani taloudellisesti. Yritys laajeni ja työllisti parhaimmillaan 36 työntekijää. Samoihin aikoihin Nurmijärveläinen linja-autoyritys Korsisaari osoitti mielenkiintoa Ihanderin ambulanssiyritystä kohtaan. Lopputuloksena syntyi yhteistyönä uusi yritys nimeltään Helsingin Ambulanssipalvelu oy.
Työuupumuksen kautta Ruotsiin
– Uuden yrityksen myötä töitä oli todella paljon ja tämä osoittautui lopulta kohtalokkaaksi. Vuonna 2001 minulle iski työuupumus. En yksinkertaisesti jaksanut olla ambulanssissa töissä enää. Myimme kummatkin ambulanssiyritykset kokonaisuudessaan Korsisaarelle. Minulle lahjoitettiin Etelä-Suomen ensihoidon pieni myyntitoiminta, jota jatkoin itsekseni nimellä Pikkuapu oy.
Pikkuavun tuotteita olivat mm. valikoima ensihoito- ja ensiapupaketteja, jotka olivat räätälöityjä eri käyttötarkoituksiin. Ihander perusti yritykselle omat nettisivut vauhdittaakseen myyntiä, mutta toiminta ei koskaan saanut taloudellista tuulta siipiensä alle.
– Pyöritin sitä yritystä pari vuotta plus-miinus nollalla. Tämän ohella tein keikkatyötä perushoitajana kotisairaanhoidossa ruotsissa, johon päätin muuttaa vuonna 2002. Tärkein syy muuttoon oli lopulta isäni – joka asui ruotsissa – heikentynyt kunto. Halusin olla hänen lähellään.
Ruotsiin saavuttuaan Ihander vei isänsä pohjoisen aavoihin maisemiin kalastamaan ja metsästämään viikoksi, ajatellen että tämä tekisi miehen kunnolle hyvää. Kaksi viikkoa onnistuneen reissun jälkeen Ihander löysi kuitenkin isänsä tämän kotoaan menehtyneenä.
– Isän toivomuksena oli, että hänen poismenonsa jälkeen pidettäisi suuret juhlat hänen muistokseen. Hän oli pyytänyt, että hänen hautajaisensa olisivat iloinen tilaisuus, joka yhdistäisi vielä kerran hänen ystävänsä ja läheisensä. Tuhkansa hän pyysi levittämään eri paikkoihin ja veinkin niitä ympäri maailmaa, Afrikkaa myöten.
Uusi alku
Suruajan jälkeen Ihander joutui jälleen kerran kysymään itseltään, mitä hän tekisi tulevaisuudessa. Hän palasi Suomeen ja päätti kouluttautua sairaanhoitajaksi. Koulun ohella, jonka hän suoritti seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana, hän teki työtä Peijaksessa aluksi perushoitajana ja lopulta kirurgisessa osastossa sairaanhoitajan
sijaisena ja samaan aikaan Riihimäellä hoitotason sairaankuljettajana.
– Peijaksessa ei ehtinyt tekemään varsinaista hoitotyötä kaiken paperityön ohella. Työtahti oli todella raskas ja kun minulle tarjottiin tehtävää uudessa yksityisessä, Remedix Terveyspalvelun leivissä, en epäröinyt tarttua tilaisuuteen.
Remedix vaikutti lupaavalta projektilta. Ihanderille luvattiin paljon vastuuta ja hänet palkattiin vastaavaksi hoitajaksi. Tämän jälkeen Remedix päätti perustaa lääkärikeskuksen ja tehtävä annettiin Ihanderille. Lopulta hänet pyydettiin osakkaaksi ja nimettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Kaikki ei kuitenkaan ollut yhtä ruusuilla tanssimista. Eräs yrityksen hallituksen jäsen ilmoitti pian nimityksen jälkeen ettei Ihanderin titteli olisikaan toimitusjohtaja, vaan varatoimitusjohtaja ja sairaanhoitaja.
– Se tuntui omituiselta käytökseltä. Ilman sen kummempia perusteluita minut alennettiin varatoimitusjohtajaksi ja vieläpä tekstiviestillä. Remedixissä jatkoin kuitenkin sairaanhoitajan tehtäviä, joista muodostui n. 90 % työstäni. Loput olivat hallintoon liittyvää työtä.
Kavitaatiohoitoa Haagassa
Remedix taisteli jatkuvien taloudellisten ongelmien kanssa. Samaan aikaan Ihander kohdisti katseensa Sloveniaan, jossa oltiin kehitetty uusi hoitomenetelmä – kavitaatiohoito. Ihander innostui asiasta, ja alkoi puhumaan konetta Remedixille.
– Ostin lopulta koneen Sloveniasta ja aloin hoitamaan itse potilaita Remedixin tiloissa. Remedixissä oltiin kuitenkin ajauduttu hyvin vaikeaan pisteeseen. Halusin jatkaa toimintaa muualla, sillä en kokenut itseäni, enkä ideoitani tervetulleeksi. Ollessaan talvilomalla Egyptissä, Ihander sai viestin lakimieheltään, jossa kerrottiin Remedixin haettua konkurssin sekä sen, että Ihanderille ei olisi sinnepäin mitään asiaa enää.
Lopulta Ihander löysi yritykselleen paikan Haagasta, tämän vuoden alussa. Yhtiön nimeksi tuli Asema40 ja muutaman kavitaatiohoitoa käsittelevän artikkelin jälkeen puhelin alkoi soimaan.
– Onnistuin saamaan Asema40:lle hyviä henkilöitä töihin. Meillä menee tällä hetkellä oikein hyvin. Olemme lähes velaton yritys ja potilailtamme saamamme palaute on erittäin positiivista.
Aloitteleville yksityisyrittäjille Ihanderilla on selkeä viesti:
Teksti, Fredrik Eriksson