Keskuspuiston liikuntakeidas
Ruskeasuon liikuntapuisto sijaitsee Helsingin keuhkojen, Keskuspuiston laidalla. Kaupunkimetsään rakennettu ratsastushalli ja sitä ympäröivä liikuntapuisto ovat rikastuttaneet kotimaista urheilua 50-luvulta, Helsingin olympialaisista saakka. Alun perin ratsastajien käyttöön rakennettu halli on vuosikymmeniä toiminut monipuolisena liikuntakeskuksena. Nyt ratsastajat haluaisivat palauttaa hallin sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.
Helsingin kaupungin omistama Ruskeasuon liikuntahalli rakennettiin ratsastushalliksi Helsingin olympialaisiin. Kulttuurihistoriallinen rakennus on ollut monenlaisessa käytössä. Halli on toiminut raitiovaunuvarikkona, useiden urheilulajien kisakenttänä ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoavana liikuntakeskuksena. Hevosharrastajat ovat hyödyntäneet hallia ja sen ympäristöä ahkerasti. Nyt ratsastajat haluavat palauttaa hallin olympia-aikaiseen käyttöönsä ratsastusmaneesiksi ja näin turvata harrastajamääriään kasvattaneen ratsastuksen eri lajien toiminnan myös jatkossa. Ruskeasuon liikuntahallin monia vaiheita seurannut liikuntapaikanhoitaja Risto Hannukainen, mitä hallille tänään kuuluu?
Monipuolinen liikuntakeskus
Ruskeasuon liikuntapuistossa voi harrastaa monenlaista liikuntaa. 100 metriä pitkän ja 70 metriä leveän urheiluhallin pelikentillä voi pelata sulkapalloa, salibandya, käsipalloa ja tennistä. Hallista löytyvät myös erilliset nyrkkeily-, painonnosto- ja pingissalit. Liikuntapuiston ulkokentällä on mahdollisuus pelata pesäpalloa, krikettiä ja baseballia sekä talvisin luistella. Liikuntapuiston alueelta löytyy ratsastusta harrastaville sisä- ja ulkokenttiä. Aluetta ympäröivät Ruskeasuon ratsastustiet polveilevat lähimaastossa. Liikuntapuistoksi kutsuttu alue kattaa myös Laakson ratsastusstadionin. Ruskeasuolla on lisäksi Jousiampujaliiton ylläpitämä jousiammuntarata. Liikkumisen jälkeen harrastajat voivat hengähtää urheiluhallissa sijaitsevassa Kahvila Kaviossa.
Ratsastushallin historia
Ruskeasuon ratsastushalli valmistui vuonna 1938. Marsalkka Mannerheim päätti Helsingin olympialaisia varten rakennetun hallin mitoista, ja hallin maneesi olikin aikanaan Euroopan toiseksi suurin. Halli ei kuitenkaan kauaa ehtinyt palvella vain ratsastajia – sitä ei lopulta käytetty edes Helsingin olympialaisissa.
– Olympialaisten aikaan täällä säilytettiin oikeastaan vain hevosia. Kenttäratsastukset järjestettiin Olympiastadionilla ja varsinainen kilpailuratsastus tapahtui Laakson ratsastusstadionilla sekä maastossa. Hallissa on järjestetty vain yksi kilpailu. Helsingissä järjestetyt ratsastuskilpailut on pääasiassa käyty Laaksossa. Hallista ei ole koskaan saatu täydellistä tilaa ratsastukselle, liikuntapaikanhoitaja Risto Hannukainen pahoittelee.
Sota katkaisi Ruskeasuon hallin lyhyen ratsastuskäytön. Jatkosodan aikana hallissa säilytettiin raitiovaunuja. Sodan jälkeen hallitilaa alkoi vallata monenlainen urheilutoiminta.
– Hallin toisesta puolesta tehtiin käsipallokenttä. 50-luvulla halliin rakennettiin yläkerta ja alakertaan nyrkkeily- ja voimailusalit. Helsingissä oli siihen aikaan vähän sisäurheiluhalleja, eikä palloilulajeille ollut tilaa oikein missään. Ruskeasuon ratsastushallin tarjoaminen myös muiden urheilulajien käyttöön lähti käyttäjien tarpeesta.
Suosio kasvussa
Ruskeasuon liikuntapuiston palvelut on tarkoitettu pääasiassa Helsingin kaupungin asukkaille, mutta myös ulkopaikkakuntalaiset kuuluvat hallin käyttäjäkuntaan.
-Hallissa käy kaikenikäisiä ihmisiä. Kaikkiaan kävijöitä on vuosittain yli satatuhatta ja kävijämäärä on liikuntakeskuksen ulkoalueiden remontin jälkeen ollut nousussa. Eri lajien harrastajamäärät vaihtelevat vuosittain. Positiivista kehitystä on, että helsinkiläiset koulut ovat tämän vuosituhannen puolella aktivoituneet liikuntapuiston käyttäjinä.
Halli on toiminut monen eturivin urheilijan harjoituspaikkana.
– Täältä on aikoinaan tullut Suomen parhaimpia sulkapalloilijoita, nyrkkeilijöitä, pingiksen pelaajia ja ratsastajia. Esimerkiksi ratsastaja Kyra Kyrklund on aloittanut uransa Ruskeasuolla, Hannukainen kertoo.
Ratsastajien toive
Ruskeasuon hallirakennus on nykyään suojeltu.
– Halli oli oman aikansa ihme, sillä se oli valmistuessaan maailman suurin kaarihalli. Rakennus on arkkitehtuurisesti ainutlaatuinen, Hannukainen toteaa.
Hallirakennukseen ei suojelupäätöksen vuoksi saa kajota, mutta liikuntapuiston ympäristöä remontoitiin äskettäin.
– Puolitoista vuotta kestäneet suuret ulkoalueiden rakennustyöt olivat kaupungin investointi. Ruskeasuon hevosalueita remontoitiin uuteen uskoon jakamalla tallien aitauksia. Täällä toimittaessa täytyy muistaa luonnonsuojelulliset lähtökohdat. Asianmukaiset ympäristöluvat on oltava kunnossa, Hannukainen muistuttaa.
Sodan jälkeen ratsastushalli jaettiin sisäosiltaan eri urheilulajien käyttöön. Ratsastajille jäi 40 x 38 metrin suuruinen maneesitila. Liian ahtaaksi kokemiinsa tiloihin tyytymättömät ratsastajat yrittävät nyt saada koko hallin takaisin omaan käyttöönsä.
– En usko, että kaupunki on ainakaan lähiaikoina halukas purkamaan juuri valmiiksi saatua investointiaan. Ruskeasuolla on tällä hetkellä 107 hevosta. Tilat on alun perin laskettu 300 hevoselle. Ympäristö on kasvava ja täällä on muuta toimintaa niin paljon, että alueelle on mahdotonta saada sellaista 300 hevosen laumaa. Jokaisen urheilulajin harrastajat tuntuvat nykypäivänä toivovan lajilleen omaa hallia. Käytännössä se ei oikein ole mahdollista, Hannukainen arvelee.
Ruskeasuon liikuntapuisto
Ratsastie 10, 00280 Helsinki
Avoinna ma-su klo 8 – 22
p. 09 – 310 87892
Teksti, Riikka Heinonen
Kuvat, Helsingin kaupungin liikuntaviraston kuva-arkisto