Hakamäentien uusi ilme

Helsingissä sijaitsevan Hakamäentien mittavat parannustyöt ovat näkyneet pääkaupunkiseudun tiemaisemassa kolmen vuoden ajan. Suurhanke saatiin päätökseen elokuun lopussa. Hakamäentien parannushankkeen urakoitsijana toimineen Destian projektipäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen kertoo, kuinka moderni kaupunkiväylä on autoilijoiden keskuudessa otettu vastaan.

 

Hakamäentien parannushanke oli tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin kaikkien aikojen suurin urakka. Hankkeen kustannukset nousivat yhteensä yli sataan miljoonaan euroon. Suururakan rahoittivat tiehallinto ja Helsingin kaupunki. Kolme vuotta kestäneet tietyöt saatiin viimein päätökseen tämän vuoden elokuussa. Miten Hakamäentien muuttuneet liikennejärjestelyt on otettu vastaan?

– Olemme saaneet valtavasti positiivista palautetta koko urakan ajan. Hakamäentie on ollut pitkään ruuhkainen. Uusittu kaupunkiväylä on helpottanut ja tehnyt turvallisemmaksi kaikkien tienkäyttäjien liikkumisen vilkasliikenteisellä tiellä, urakasta vastanneen Destian projektipäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen kertoo.

 

Ruuhkista eroon

Hakamäentien remontin päätavoitteena oli aiempaa turvallisemman ja sujuvamman kaupunkiväylän rakentaminen. Hakamäentien ja Mannerheimintien ruuhkaiseen risteykseen rakennettiin molempiin suuntiin kaksikaistainen Kivihaan tunneli, joka otettiin käyttöön monivaiheisen projektin valmistuessa elokuun 2009 lopussa.

– Hakamäentie on ensimmäinen osa suunniteltua Pasilan väylää. Tulevaisuudessa Pasilan väylän on tarkoitus yhdistää Turun väylä ja Lahden tie toisiinsa. Hakamäentie on Helsingin tärkein poikittaisliikenteen väylä. Alue oli ennen hyvin ruuhkainen, sillä tiellä autoilee päivittäin runsaasti työmatkalaisia. Hakamäentiellä liikkuu vuorokauden aikana noin 35 000 ajoneuvoa, Vihdintiellä 48 000 ajoneuvoa ja Mannerheimintien liittymän alueella jopa 80 000 ajoneuvoa. Mannerheimintien liittymä onkin käyttöasteeltaan Suomen vilkkain, Saikkonen taustoittaa.
Myös kevyt liikenne eli pyöräilijät ja jalankulkijat on huomioitu Hakamäentien parannusoperaatiossa.

– Kevyen liikenteen väyliä tehtiin remontin aikana noin 7 kilometrin matkalle. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väylät kulkevat eritasossa moottoriliikenteen kanssa. Kun kevytliikenne joko ylittää tai alittaa tien, niin tottahan se lisää jonkin verran matkan pituutta, mutta toisaalta alue on muuttunut jalankulkijoille ja pyöräilijöille selvästi turvallisemmaksi, Saikkonen toteaa.

 

Haastava urakka

Hakamäentien parannustyöt käynnistyivät kesäkuussa 2006. Mittava hanke työllisti parhaimmillaan jopa 230 henkeä. Destian urakoima hanke valmistui haastavuudestaan ja monivaiheisuudestaan huolimatta suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa. Paikan haastavuus aiheutti matkan varrella joitakin yllättäviä tilanteita.

– Tällaisen moottoritietasoisen väylän rakentaminen kaupunkiympäristössä vaatii tarkkaa suunnittelua ja muuttuvien tilanteiden ennakointia. Yllätyksiltä ei siltikään voitu täysin välttyä. Aikataulullisesti ja taloudellisesti kaikki eteni kuitenkin suunnitellusti. Pidimme välitavoitteiden avulla huolta siitä, että urakka eteni aikataulussa, Saikkonen kertoo.

 

Palautetta autoilijoilta

Hakamäentietä uudistettiin hankkeen aikana yli kolmen kilometrin matkalta. Remontin lopputuloksena syntyi neljä uutta eritasoliittymää: Mannerheimintien alittava uusi Kivihaan tunneli, Hakamäentien alittava Ilmalan eritasoliittymä, Hartwall Areenan kohdalla sijaitseva Veturitien eritasoliittymä ja Ratapihan eritasoliittymä. Laajalle alueelle levittäytyneen urakan parannustyöt ulottuivat aina Mäkelänkadulle asti. Tiehankkeen suunnittelussa huomioitiin Keskuspuiston ainutlaatuisuus ja alueen asukkaiden sekä kevyen liikenteen kulkijoiden tarpeet. Alueen viihtyvyyteen panostettiin rakentamalla yli kolme kilometriä meluvalleja ja istuttamalla 35 000 uutta lehti- ja havupuuta, pensasta, köynnöstä ja taimea.   
Destia on saanut Hakamäentien suurhankkeesta palautetta koko pitkäkestoisen projektin ajan. Pääasiassa palaute on ollut kiittävää, mutta myös kehitysehdotuksia on otettu vastaan.

– Negatiivista palautetta on tullut lähinnä Lapinmäentien ruuhkautumisesta. Tiehallinto yrittääkin seuraavaksi miettiä, mitä ruuhkien helpottamiseksi voitaisiin tehdä. Myös parannetun alueen viitoituksista on tullut jonkin verran kritiikkiä, Saikkonen myöntää.

Hakamäentien urakka jatkuu todennäköisesti jossain vaiheessa.

– Pasilan väylän suhteen on tehty jo jatkosuunnitelmia. Silti kestää luultavasti vielä kauan ennen kuin väylää päästään todenteolla rakentamaan, Saikkonen arvelee.

Teksti, Riikka Heinonen ja Matias Haakana
Kuva, Matias Haakana