Infektiotauteja kannattaa ja voi ehkäist
Flunssa- ja influenssakausi alkaa syksyllä lomien päätyttyä. Säätilan sijaan siihen vaikuttaa koulujen alku ja sisätiloihin palaaminen.
Flunssa eli tavallinen nuhakuume sekä sitä kovaoireisempi influenssa ovat melko vaarattomia sairauksia, jotka kuitenkin yleisyytensä vuoksi aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan Suomessa menetetään vuosittain 50 000 työvuotta tapaturmien ja sairauksien, joista arviolta noin viidennes johtuu flunssasta, aiheuttamien poissaolojen takia. Näiden tautien ennaltaehkäisyyn kannattaa siis panostaa.
Flunssan ja influenssan aiheuttaa virus. Suomessa syksyn ja talven aikana tulee esiintymään ns. normaalia kausi-influenssaa. Viime viikkoina maassamme on esiintynyt myös lisääntyvässä määrin A(H1N1)v-viruksen aiheuttamaa ns. sikainfluenssaa. Siihen kuka sairastuu ja kuka ei, vaikuttavat altistuksen laatu ja määrä sekä oma vastustuskyky.
Käsihygienia auttaa välttämään flunssaa ja influenssaa
Paras tapa pyrkiä välttämään flunssaa ja influenssaa on huolehtia hyvästä käsihygieniasta Tartuntoja estää myös kasvojen koskettelun, kuten nenän kaivamisen ja suun tai silmien kädellä koskettelun välttäminen. Myös kausi-influenssarokotteen ottaminen estää sairastumista ja lisää vastustuskykyä.
Lievissä, nuhaa, kurkkukipua, yskää ja lämmönnousua aiheuttavissa virusinfektioissa ei yleensä tarvita lääkärin apua. Tärkeätä on, ettei potilas rasita itseään ja juo riittävästi. Tarvittaessa voi käyttää kuumekipulääkkeitä. Jos tautiin liittyy korkea kuume, päänsärky, kuiva yskä ja lihassäryt, kyseessä voi olla influenssaviruksen aiheuttama hengitystietulehduksia aiheuttava infektio, johon on saatavilla erityisiä viruslääkkeitä. Ne lyhentävät taudin kestoa keskimäärin 1–1,5 vuorokaudella, kun lääkitys aloitetaan viimeistään 48 tunnin kuluttua oireiden alusta.
Osa hengitystietulehduksista, kuten korvatulehdus, poskiontelotulehdus ja keuhkokuume, ovat bakteerien aiheuttamia ja vaativat lääkärin arvion. Riskiryhmiin kuuluvien sekä vakavampioireisten osalta tulehdussairauden hoidossa on tärkeätä potilaan nielun, korvien, imurauhasten, sydämen, keuhkojen ja tarvittaessa vatsan tutkimus. Lääkärin vastaanotolla potilaan tulee kertoa mahdollisimman tarkasti sairaus historiansa, mahdolliset muut sairaudet ja meneillään olevat lääkitykset.
Antibiootteja määrätään bakteeritulehdukseen
Valtaosa akuuteista infektioista on virusperäisiä eikä niihin määrätä antibiootteja. Mikäli arvioidaan, että kyseessä voisi olla bakteerin aiheuttama tulehdus esimerkiksi hengitysteissä tai suolistossa, lääkäri voi kirjoittaa reseptin antibioottikuurista tukemaan elimistön omaa puolustusjärjestelmää. Jos lääkitys ei tunnu auttavan, on tarkistettava, onko valittu oikea antibiootti ja sen oikea pitoisuus. Taudin pitkittyminen on merkki lisätutkimusten tarpeesta.
Turhia tai ”varmuuden vuoksi” antibioottikuureja ei potilaalle anneta. Lääkärit ovat hyvinkin kriittisiä antibioottien suhteen, sillä niiden runsas käyttö voi johtaa sivuvaikutuksiin, bakteerikantojen muuttumiseen elimistössä ja myös lääkkeiden tehon heikkenemiseen.
Tavallinen flunssa ja lievä influenssa hoituvat lepäämällä
Perusterve henkilö sairastaa tavallisen flunssan ja lievän influenssan kotona. Hoitomuotoja ovat lepo, veden tai mehun juominen ja tarvittaessa kuume kipulääkkeiden käyttö. Apteekista reseptittä saatava parasetamoli esimerkiksi on ohjeen mukaan nautittuna turvallinen kuume kipulääke, jolla tunnetaan vain vähän sivuvaikutuksia. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos tauti pahenee nopeasti tai yleistila on kovin heikko tai kyse on pienestä lapsesta, vanhuksesta tai samanaikaisesti muita sairauksia sairastavasta.
Tavallisenkin nuhakuumeen yhteydessä tai jälkeen voi kuitenkin esiintyä vakaviakin jälki tauteja kuten sydänpussitulehdus tai keuhkokuume. Tämän vuoksi esimerkiksi urheilu harrastuksessa tulisi pitää taukoa flunssan tai influenssan aikana ja heti sen jälkeen.