Meksikon - Yhdysvaltain sota - Osa II
Mesillan aukiolla Uudessa Meksikossa tapahtuvassa seremoniassa heinäkuun 4. 1854 Yhdysvallat ottaa haltuunsa Meksikolta maa-alueen, joka neuvoteltiin Gadsdenin kaupassa.
Meksikon-Yhdysvaltain sodassa 1846-1848 oli kysymys aseellista konfliktista Meksikon ja Yhdysvaltain välillä. Sodan alkuun vaikutti Teksasin liittäminen Yhdysvaltoihin ja myöhemmät rajakiistat maiden välillä. Meksiko ei ollut hyväksynyt Teksasin irtautumista valtiosta vuonna 1836 ja kytemään jäi halu saada kapinoiva osavaltio takaisin.
Rauhan solmimisen vaikeudet
17.3.1848 osasto Yhdysvaltain sotilaita pidätti presidentti Polkin käskystä olemuksellaan vaikutuksen tekevän amerikkalaisen Mexico Cityssä. Vangittu oli Nicholas P. Trist ja hänen rikoksensa olivat rauhanneuvottelut Meksikon kanssa. Vain viikkoa aiemmin senaatti, jota repivät rauhanehdoiksi eri ratkaisumalleja tarjoavien erimielisyydet, oli ratifioinut Tristin käsityönä tekemän rauhansopimuksen parhaana mahdollisena mallina vallitsevissa olosuhteissa. Trist oli aloittanut neuvottelut täysin valtuuksin, mutta ennen allekirjoituspäivää oli hänen valtuutuksensa peruttu ja hänet oli kutsuttu kotiin. Turhamainen ja uppiniskainen virginialainen päätti olla noudattamatta kotiinkutsua. Presidentti Polk näki niskoittelevan Tristin olevan liiankin sovitteleva. Kuultuaan Tristin loppusuoralle luvatta edenneistä neuvotteluista, jotka tavoitteiltaan kuitenkin olivat miltei kokonaan presidentin alkuperäisen tavoitteiden mukaiset, oli Polk suunniltaan. Se, että presidentti suostui 1848 Guadalupe Hidalgon rauhansopimuksen ratifiointiin oli sen tosiasian tuskallinen tunnustaminen, että Tristin varoitus ”jos vallitsevaa mahdollisuutta ei heti hyödynnetä, kaikki edellytykset sopimuksen solmimiseen on menetetty......luultavasti ikiajoiksi”.
Gadsdenin kauppa – sodan loppunäytös loi nykyiset rajat
KaukoVanajas kääntänyt kirjasta Story Of The great American West.