Otteita keskustelusta aselain uudistamista koskien
Vesa Leppänen
Suurimman huomion aselain uudistamisessa on saanut aseluvan myöntämisen perusteet. Torstaina 20.11. kyselytunnilla käytiin asiasta rikas keskustelu. Seuraavaksi lyhyt esittely ampuma-aselain muuttamisesta.
Tulevaisuudessa hakijalta edellytettäisiin esimerkiksi lääkärintodistus terveydentilastaan ja mahdollisista terveydellisistä seikoista, joilla voi olla vaikutusta luvan myöntämisen edellytyksiin. Toinen uusi edellytys aseen hankintaluvalle olisi vaatimus metsästys- tai ampumaurheiluseuran lausunnoista, joista selviäisi muun muassa hakijan harrastuneisuus, harrastuksen kesto ja mahdolliset havainnot hakijan käytöksestä. Työtä varten haettavan luvan kuin myös museossa tai kokoelmassa pitämiseen oikeuttavan luvan edellytykset säilytetään laissa ennallaan.
Lääkärintodistus aseen hankitaluvalle aiheutti ehkä eniten huolta. Pentti Tiusanen (vas) ei usko 5-15 minuutin lääkärintarkistuksen kertovan onko asianomainen henkisesti kykenevä ottamaan vastuun. Tiusanen uskoo kuitenkin armeijan tietojen hyödyllisyyteen, kun aseenkantolupaa ollaan myöntämässä. Esa Lahtela (sd) ja Marko Asell (sd) uskoivat ampumaseurojen kasvattavan jopa alle täysi-ikäiset vastuullisiksi aseiden käsittelijöiksi. Kuulostaa hyvältä.
Erkki Pulliainen (vihr) kommentoi Oulussa lääkäreiden kavahtaneen ylimääräistä tehtävää jos aseenkantoluvan hakijat tarvitsisi tarkistaa erikseen. Markku Pakkanen taas ymmärtää, kun lääkärit eivät halua ottaa vaativaa vastuuta, kun tänä päivänä poliisi joutuu sen kuitenkin tekemään. Pakkanen on sitä mieltä, että poliisilla ei ole koulutuksellisesti lainkaan parempia lähtökohtia kuin lääkäreilläkään arvioida ihmisen henkistä tilaa. Tämä kuulostaa hieman erikoiselta varsinkin Tiusasen mielipiteen valossa. Minäkään en usko lyhyen lääkärintarkistuksen kertovan hakijan kelpoisuutta. En myöskään usko resurssien riittävän pidempään prosessiin niin surullista kuin se onkin.
Leena Rauhala (kd) kysyy kuinka usein luvan haltijan terveys ja mielentila pitäisi tarkistaa ja millaisissa olosuhteissa se pitäisi tehdä? Totta tämäkin, mikäli aseenkantolupa vaatii terveystarkastuksen ja psykologisen testin tulevaisuudessa täytyy viranomaisten tarkistaa luvan haltijoiden tilanne tasaisin väliajoin. Aivan, ei kuulosta loogiselta tehdä luvasta pysyvää, kun ihmisen mielenterveys voi järkkyä hyvinkin lyhyessä ajassa. Taas kerran mietin resursseja ja luulen ymmärtäväni käsittelijöiden ongelman, kun puhutaan näinkin vaikeasta asiasta. Onko aselaki osasyyllinen kouluampumisiin? Tuskin on. Tiukennettuna se voi toimia ennaltaehkäisevänä osaltaan, mutta ei täydellisesti. Missä menee raja resurssien ja hyvän tarkoituksen välillä?
Pertti Virtanen (ps) teki eron psykologien ja psykiatrien välillä ja painotti psykologien etuasemaa ihmisen mielenterveyttä testatessa asetetta hankittaessa. Virtanen haluaa myös käsiaseet pois niin kuin Britanniassa. ”Ugh, olen puhunut”, Virtanen päättää puheenvuoronsa. Marko Asell (sd) kommentoi Virtasen puheenvuoroa toteamalla psykologeilla olevan tässä hyvä markkinarako, kun heitä on kuitenkin lähes joka oksalla.
Seuraan mielenkiinnolla miten tilanne edistyy.