M.A. Numminen – Monipuolinen taiteen maestro
Koko kansan maestro Mauri Antero Numminen on uransa aikana tulkinnut ennakkoluulottomasti musiikkia ja elämää laidasta laitaan. Underground-taiteen, siekailemattoman huumorin ja filosofisten musiikkikompositioiden mestari saa kuulijat mukaansa iästä riippumatta.
M.A. Nummisen musiikki on kestänyt aikaa ja muuttanut myös jatkuvasti muotoaan ajan mukana. Hän on vuosien varrella tehnyt lukuisia musiikillisia aluevaltauksia genrerajoista piittaamatta. Nummisen repertuaarista löytyy muun muassa vauhdikasta boogieta, narisevaa bluesia, poliittisia laulelmia, tangoja, uusrahvaanomaista jazzia ja marginaaliteknoa. Tämä suomalaisen taidekentän veijari on ihmisenä moniulotteinen ja epäsovinnainen. Hänen henkilöhistoriaansa, omintakeiseen huumoriinsa sekä laajaan ja monipuoliseen tuotantoonsa tutustuminen palkitsee varmasti.
Kulttuurin uudistaja Somerolta
M. A. Numminen syntyi Somerolla 12.3.1940. Nummisen taiteellinen luonne
paljastui pienellä paikkakunnalla varhain. Hän kuunteli pienestä
pitäen jazzia ja klassista musiikkia. 14-vuotiaana Numminen aloitti
rumpujen soiton. Hänen ensimmäinen oma yhtyeensä oli Viisi
Vierasta Miestä. Oman yhtyeensä lisäksi Numminen piti rytmiä
Somerolla asuneen tangosäveltäjä Unto Monosen tanssimusiikkiorkesterissa.
Somerolta Numminen muutti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1960.
Suomessa elettiin 60-luvulla suurta kulttuurin murroskautta. Moderni taide vahvisti asemiaan ja nuoret kulttuuriradikaalit kävivät taistelua yhteiskunnan konservatiivisuutta ja sortobyrokratiaa vastaan. Taiteen kaikilla kentillä puhalsivat uudet tuulet. Kirjallisuudessa, musiikissa, teatterissa ja kuvaamataiteissa elettiin merkittäviä aikoja. Vallanpitäjät eivät kuitenkaan olleet valmiita muutokseen. Konservatiivien muutosvastarinnan keinoihin kuului elokuvien sensurointia ja kirjojen kieltämistä tai jopa niiden polttamista.
M. A. Numminen lähti muiden kulttuuriradikaalien kanssa suuriin talkoisiin. Oli aika kaataa kulttuurin harmaat muurit ja siirtyä uuteen vapaampaan aikakauteen. Nummisen osalta kulttuurinvapautustalkoot alkoivat näyttävästi. Hänen silloisiin siveellisyyssääntöihin sopimattomat kappaleensa ja shokeeraava esiintymisensä vuonna 1966 Jyväskylän kesässä aiheuttivat kulttuuriskandaalin. M.A. Nummisen, Rauli Badding Somerjoen ja Viisi vierasta miestä-yhtyeen esiintyminen päättyi poliisin väliintuloon.
Numminen laulajaksi
Numminen perusti yhdessä opiskelijatovereidensa Pekka Gronowin ja
Jyrki Parkkisen kanssa orkesterin The Orgiastic Nalle Puh Big Band, josta
Nummisen laulajanura alkoi. Nalle Puh-orkesterissa tarvittiin laulusolistia
ja vain Numminen suostui ottamaan tehtävän vastaan. Hänkään
ei ollut innostunut laulamaan "omalla äänellään"
ja keksi itselleen parodisen laulutavan. Tämä laulutyyli on
niin omaperäinen, että kun sen kerran on kuullut, ei sitä
voi koskaan unohtaa.
Nummisen varsinainen julkinen toiminta taiteilijana alkoi vuonna 1966. Silloin levytettiin ensimmäiset hänen säveltämänsä ja laulamansa laulut. Numminen perusti yhdessä Pekka Gronowin kanssa myös oman Eteenpäin! levy-yhtiönsä. Se on julkaissut Nummisen itsensä lisäksi myös lukuisia muita laulajia ja säveltäjiä.
Monipuolinen taiteilija
Nummisesta on mahdotonta sanoa mitään yleisluotaavaa, eikä
häntä voi laittaa mihinkään muottiin, koska hän
on vaikuttanut kaikkialla. Nummista on luonnehdittu muun muassa intellektuelliksi
avantgardetaiteilijaksi, elämänfilosofiksi, pienten baarien
kummisedäksi, elämäntapaopiskelijaksi ja taiteen murroskauden
liekinkantajaksi. Myös Nummisen ura esiintyvänä taiteilijana
ja hänen julkaisemiensa teosten lista on äärimmäisen
pitkä ja vakuuttava. M.A. Numminen herättää monessa
nostalgisia tunteita ajoista, jolloin opiskelijat väittelivät
kuppiloissa kiihkeästi politiikasta ja elämästä –
uskoen nuoruuden ja muutoksen voimaan.
M.A. Numminen on aina ollut hyvin produktiivinen henkilö. Hänen taiteellinen ilmaisunsa on etsinyt jatkuvasti uusia ilmaisukanavia. Nummiselta löytyy taiteellisia hengentuotteita joka lähtöön: sävellyksiä, musiikkitallenteita, näytelmä- ja elokuvamusiikkia, oopperaa, runoja, lastenlauluja, satuja, TV-sarjojen käsikirjoituksia, romaaneja, lyhytelokuvia yms. Tällä hetkellä hän tekee suurehkoa musiikkiteosta Svenskans kraft på båda sidor av Bottenhavet, joka kertoo siitä, miten ruotsin kieli pelasti suomalaiset venäläistämiseltä 1800-luvulla. Sen jälkeen hän aikoo kirjoittaa kirjan ruotsiksi. Molemmat teokset ilmestyvät ensi vuonna.
Roolit
M.A. Nummisella on urallaan ollut monia rooleja. Lapsille ja lapsenmielisille
hän on tehnyt musiikkia valtavana jäniksenä. Pedro Hietasen
haitarikissa Bommin ja Nummisen Gommi-jäniksen ovat nähneet
lavalla jo monen sukupolven lapset. Helsingin yliopiston humanistipiireissä
hänet tunnetaan kielten, kulttuurin, filosofian ja marginaali-ilmiöiden
tuntijana. Hän on aina seurannut yliopistoelämää ja
pitänyt luentoja monista aiheista. Hänet tunnetaan myös
kirjailijana, runoilijana ja baarikulttuurin ystävänä.
Numminen on tehnyt Suomea tutuksi kansainvälisesti. Hän on julkaissut
monia teoksiaan saksaksi ja ruotsiksi. Hänellä on faneja ympäri
maailmaa. Nummisen tyyli on aina jakanut mielipiteitä – toisia
ärsyttänyt, toisia ihastuttanut. Kiistatta hänen asemansa
Suomen kulttuurin kentällä on ollut ja on edelleen erittäin
merkittävä.
Mitkä nimeäisit musiikillisen urasi
tärkeimmiksi vaiheiksi?
a) Huomasin että osaan säveltää, b) Sain musiikillani
satoja ihmisiä poistumaan loppuunmyydystä (4000 h.) konsertista
Sofiassa 1968.
Mikä on elämänfilosofiasi?
Eteenpäin, vaikka vastuksia on!
Mitä Somero sinulle merkitsee?
a) Vanhempieni hautakuntaa, b) Esiintymispaikkakuntaa.
Mitä kirja ja kirjallisuus sinulle edustavat?
Ensimmäistä taideteoksen ja taiteen muotoa, jotka sain toteutetuiksi
opiskelun avulla.
Minkälainen on pääpiirteissään
poliittinen taustasi?
Isäni oli oikeistodemari. Aloin etääntyä hänestä
vasemmalle hänen kuoltuaan.
Voiko taide aidosti haastaa perinteisen politikoinnin?
Ei.
Miksi politiikka ei enää oikein kiinnosta
nuoria?
Puolueet pelkäävät erottautua toisistaan.
Miksi ihmisten välinen viestintä on
niin vaikeaa?
"Ihmiset ovat erilaisia." (Lainaus A. Hoebelin kirjasta Primitiivinen
kulttuuri)
Mikä tekee rakastamisesta niin haastavaa?
Oikean löytäminen on maailman vaikein asia.
Miksi nykyihmisellä on aina kiire?
Koska tekniikka on helpottanut ja nopeuttanut toimintaamme.
Miksi laulu vaikuttaa ihmisiin niin voimakkaasti?
Jokainen ihminen osaa laulaa. Siksi laulu vetoaa voimakkaammin kuin soitto,
joka vaatii opettelua ja harjoittelua.
Minkälainen taide kestää aikaa?
Klassinen taide.
Mikä kesässä on parasta?
Valo.
Mikä saa sinut hyvälle tuulelle?
Tiedostamattomat aivokemialliset muutokset.
Missä M.A. Nummisen voi nähdä
tänä kesänä?
Minua näkee enemmän Ruotsin kuin Suomen festivaaleilla. Suomessa
voi yrittää loppuunmyytyyn Ilosaarirockiin tai Tuusulanjärven
Kamarimusiikkiin, jonne mahtuu.
www.ma-numminen.net
Teksti, Matias Haakana
Kuva, Jouko Järvinen