Mielenkiintoista arkkitehtuuria - Esittelyssä Tuomarinkylän Kartanomiljöö

Näyttävän jugendkaluston on suunnitellut John Ericsson ja valmistanut helsinkiläinen Konstmöbelfabrik 1906. Sohva on konservoitu Tyylikästä-näyttelyä varten Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry:n tuella.

Oletko kiinnostunut kesäisestä pyöräretkestä kosken kuohujen ja humisevien peltojen keskellä ihaillen esteettistä arkkitehtuuria? Suosittelen seuraamaan Vantaanjokilaaksoa pitkin Tuomarinkylän hulppealle kartano-alueelle, joka sijaitsee Helsingin pohjoisella viljelyalueella.
Pyöräilyn palkitsee 1790-luvun, tunnelmaltaan etelämainen ja romanttinen päätepysäkki, vanhan tanssisalongin terassi, josta käsin voi ihailla pihapiiriä kahvittelun lomassa. Alueella sijaitsee myös Helsingin kaupunginmuseo, lastenmuseo, ratsutalli, vinttikoirakerho, sekä kaupungin työtiloja.

Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennukset rakennettiin 1700-luvun lopulla. Rakennukset ovat ryhmittyneet asuinpihan ympärille, jonka keskelle muodostuu hanhenjalkakuvioinen nurmikenttä. Pihaa rajaavan kiviaidan ulkopuolella on muun muassa navetta ja hevostalleja.

Asuinpihan eteläpuolella on neljään kortteliin jaettu puutarha, jossa kasvaa vanhoja vaahteroita ja lehmuksia. Päärakennuksen vieressä on kaareva, liuskekivistä rakennettu terassi. Puutarhassa on päärakennuksesta puretun lasikuistin ikkunoista rakennettu huvimaja.

Tuomarinkylä tunnettiin nimeltä jo keskiajalla. Vanhin maininta on vuodelta 1417. Kartanon nimenä se esiintyy 1700-luvun puolivälissä, jolloin kartanon omisti majuri Magnus Brunow. Sotakamreeri Johannes Weckström osti kartanon 1781. Hänen rakennuttamansa nykyinen päärakennus valmistui viimeistään 1790. Weckströmin kuoltua kartano siirtyi sukulaisten haltuun. Kauppias Jacob Kavaleff osti sen 1845. Kavaleffin jälkeläiset myivät kartanon 1917 Helsingin kaupungille. Perhe asui kuitenkin päärakennuksessa 1950-luvun lopulle. Päärakennus restauroitiin 1960-luvun alussa. Ulkoasultaan ja väritykseltään se palautettiin 1700-luvun lopun asuun. Museo avattiin yleisölle 1962.

Kartanoa ympäröivät laajat viljelykset ovat osa arvokasta Tuomarinkylän-Haltialan kulttuurimaisemaa. Helsingin kaupunki hoitaa ja viljelee yhä kartanon maita.

Museo, Kahvilaravintola ja Pehtorin talo
Päärakennuksen Tyylikästä-näyttely esittelee helsinkiläisiä sisustustyylejä barokista funkikseen kaupunginmuseon huonekalu- ja koriste-esinekokoelman avuin.

Kartanomuseon pihapiiriin kuuluva vaalea ranskalaistyylinen rakennus suurten lehmusten katveessa on vanha kartanon tanssisali, joka on restauroitu tyylikkääksi lounas ja Ála Carte ravintolaksi ja juhlatilaksi. Korkealle kohoava jykevien hirsipalkkien kannattama katto ja salin tilat luovat kartanoravintolan tunnelman. Ravintolassa voi nauttia osaavien keittiömestareiden valmistamia ranskalais- suomalaisia ruokia.

Tuomarinkylän Pehtorin talo on restauroitu kodikkaaksi kokous- ja juhlatilaksi. Vanhat seinät ja kalusteet sekä osittain alkuperäiset lattiat luovat menneen ajan tunnelmaa.

Tuomarinkylän kartanoravintola: ma-la 11-21, su 11-18. p. 7231 7232. Helsingin kaupungin museo: ke-su 11-17. p. 09 3107 1568. Tuomarinkylä, Kartanomuseontie 7.

Teksti, Riina Heiskanen
Kuva, Salmela Erkki HKM