Ernos – Paluu vuoteen 1968
Vuosi 1968: Vanhan valtaus, Pariisin opiskelijamellakat, Prahan kevät, James-farkut, minihameet, hipit ja Twiggy. Hullun vuoden musiikissa soi rautalanka, jonka yhtenä kärkinimenä Suomessa oli Ernos. Nyt 40 vuotta myöhemmin Ernos on edelleen estradilla.
Senaatintorilla palataan tänä kesänä vuoden 1968 tunnelmiin Taiteiden yönä 22.8. järjestettävässä Helsingin juhlaviikkojen Rock, rytmi ja rakkaus-ilmaiskonsertissa. Konsertissa kuullaan vuoden 1968 kovimpia rockhittejä maan eturivin artistien esittäminä. Myös Ernoksille vuosi 1968 oli merkittävä. Tuona vuonna yhtye julkaisi ”Ruton ja Romun”, valloitti Viron ja oli yksi vuoden suosituimmista bändeistä Suomessa. Tämän vuoden syyskuussa yhtye tekee comebackin Tallinnaan juhlistaen näin legendaarisen Viron valloituksensa 40-vuotisjuhlaa.
Ensimmäinen suomalainen rockyhtye
Ernos-yhtyeen historia juontaa 43 vuoden päähän: armeijakaverukset
Erno Lindahl ja Martti Koskimo perustivat yhtyeen vuonna 1965. Ernos sai
nimensä perustajajäseneltä Erno Lindahlilta. Keikoille
ja levyttämään Ernos lähti viisihenkisellä kokoonpanolla
vuonna 1966. Muutamaa vuotta myöhemmin yhtye sai riveihinsä
myös kaksi naislaulajaa, Kati Borg-Penttilän ja Marjo-Riitta
Kervisen. Bändin kokoonpanot ovat vuosien saatossa vaihtuneet, mutta
tällä hetkellä Ernos soittaa samalla miehityksellä
kuin 40 vuotta sitten, vuonna 1968.
Tämän päivän Ernoksessa mukana ovat: Erno Lindahl, laulu ja kitara, Ilari Hannula, laulu Yogi Laakso, kitara, Sebastian Nurmi, basso, Timo Penttilä, rummut, Kati Borg-Penttilä, laulu ja Marjo-Riitta Kervinen, laulu ja kosketinsoittimet. Ernos on ollut aina tunnettu moniäänisestä laulustaan. Monissa suomalaisissa bändeissä laulettiin äänissä, mutta missään muissa kokoonpanoissa ei ollut mukana naisia. Heidän mukaantulonsa nosti yhtyeen musiikillisen tason entistä korkeammalle.
Ernos oli 1960-luvun lopulla yksi Suomen seuratuimmista bändeistä. Vuonna 1969 yhtye valittiinkin Suosikin äänestyksessä vuoden suosituimmaksi bändiksi. Ernos oli suomalaisen rockmusiikin saralla uraauurtava, sillä se oli ensimmäinen omia suomenkielisiä kappaleita esittävä rockyhtye. Tunnetuimpia Ernoksien kappaleita olivat ”Harha”, ”Turhaan” ja ”Maria Louiza”.
Yhtye on julkaissut kolme lp-levyä ja useita singlejä.
Vuonna 1968 bändi julkaisi ensimmäisen suomalaisen, pelkkiä
omia sävellyksiä sisältävän progressiivisen lp-levyn
”Rutto ja romu”. Ernoksien seuraava lp ”Lekaa otsaan”
oli Suomen ensimmäinen live-taltioitu rock-levy. Se nauhoitettiin
Helsingin Kulttuuritalolla vuonna 1969. Omien kappaleiden ohella Ernos
esitti ja levytti kääntämiään tunnettuja rock-hittejä.
Kappaleita lainattiin muun muassa Beach Boyseilta, Beatleseilta, Supremeksilta
ja Mama´s ja Papa´s-yhtyeeltä.
Kunnon lavashow
Ernos oli ensimmäisiä suomalaisia rockyhtyeitä, jotka todella
panostivat lavashow’hun. Ernoksien keulakuva Erno Lindahl muistelee
yhtyeen legendaarisia showelementtejä: ”Päällystimme
yleensä esiintymislavan hopeapaperilla. Saatoimme myös ostaa
sohvan ja hajottaa sen esityksen aikana.
Jossakin vaiheessa esitystä alkoi ns. sotkushow. Sen aikana muu bändi soitti taustalla, kun minä ja Ilari Hannula sotkimme toisiamme. Kaadoimme piimää, jauhoa ja ketsuppia toistemme päälle. Varsinkin ketsuppi koristi hienosti Jameksen valkoista farkkuasua”. Valot, savu, tyynytappelut ja raju rokki olivat myös pettämätön osa Ernoksien lavakarismaa.
Ernos estraadil – beatlemaniaa Tallinnassa
Ernos valloitti Tallinnan vuonna 1968 ensimmäisenä länsimaisena
pop-yhtyeenä. ”Saimme vierailullamme aikaan hysterian, joka
miltei vastasi beatlemaniaa. Tytöt kulkivat perässämme
ja ihailijat melkein kaatoivat keikkabussinkin. Virolaiset olivat vierailusta
niin innoissaan, että konsertti uusittiin heti seuraavana vuonna”,
Lindahl kertoo. Keikkajärjestelyt olivat Neuvostoliiton aikaan äärimmäisen
tiukkoja, ja Ernoksetkin olivat lyöneet lukkoon keikalla esitettävän
kappalelistan jo ennen esiintymistä.
Vuoden 1969 keikka jäi kuitenkin Tallinnassa yhtyeen
viimeiseksi. Ernos ei noudattanut etukäteen hyväksyttyä
konserttiohjelmaa, vaan esitti ylimääräisenä kappaleena
”Papa oo mow mow”-nimisen rokin. Viron viranomaiset rankaisivat
bändiä tottelemattomuudesta esiintymiskiellolla.
Ernoksien musiikki ja suosio toimivat kimmokkeena monelle virolaisartistille.
Yhtye toi mukanaan tuulahduksen länsimaista rokkia ja bändi rohkaisi esiintymisellään Virossa orastavaa rockmusiikin harrastusta kasvuun. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Viron rocksukupolvi toteutti laulavan vallankumouksen, jolla oli vaikutuksensa Viron vuonna 1991 tapahtuneessa itsenäistymisessä.
Tämän vuoden syyskuussa, 40 vuotta Viron valloituksen jälkeen, Ernos astuu uudelleen Estonia-konserttisalin lavalle. Yhtye soittaa Tallinnassa täsmälleen samalla kokoonpanolla kuin 40 vuotta sitten. Elokuussa 2008 julkaistaan tapahtuman kunniaksi tupla-cd, joka sisältää Ernoksien molemmat historialliset lp:t alkuperäisversioina. Ernos aikoo julkaista tapahtuman kunniaksi myös uuden, omia sävellyksiä sisältävän levyn.
2000-luvun Ernos
Kuten monilla muillakin 1960-luvun suosituilla bändeillä, myös
Ernoksilla, on ollut vuosien varrella hiljaisempia kausia. 1970-luku muutti
maailmaa ja musiikkia sen mukana. Diskot valtasivat tanssipaikat, eikä
yhtyeille ollut enää samanlaista tilausta kuin kultaisella 60-luvulla.
”40 vuoteen mahtuu paljon: vaihtuvia kokoonpanoja ja erilaisia elämäntilanteita.
Olen aina ollut sitä mieltä, että soittaminen on hauskaa,
vaikka soittaisi vain itsekseen. Olemme kuitenkin koko ajan keikkailleet,
vaikka emme olekaan pitäneet meteliä itsestämme”,
Lindahl toteaa.
Kun 1960-luvun musiikkia tarjoavia Back to the 60s-konsertteja alettiin 1990-luvulla järjestää, Ernoksetkin heräsivät hiljaisuudestaan. ”Vuoden 1968 poppoo innostui ajatuksesta ja lähdimme mukaan Back to the 60s-tapahtumaan Katinkultaan. Olemme esiintyneet Katinkullassa sen jälkeen vuosittain”, laulaja muistelee. Ernos esiintyy 60-luvun hengessä myös Faces-festivaalilla Billnäsissä tämän vuoden elokuussa. Lokakuussa on vuorossa perinteinen 60-luvun tapahtuma Katinkullassa.
Entä bändin kuulijat? Näkyykö yleisössä lähinnä rollaattoreja vai ovatko 2000-luvun nuoret löytäneet tiensä konsertteihin? ”Yleisössä näkyy jonkun verran myös nuoria, vaikka valtaosahan 60-luvun tapahtumissa käyvistä on nimenomaan sen ajan nuoria. Olen kyllä huomannut, että keikoilla käyvät nuoret ovat tykänneet musiikista. Meidän pitäisi ruveta soittamaan enemmän myös paikoissa, joissa käy nuoria”, Lindahl pohtii.
Näe Ernos keikalla
Faces-festivaali, Billnäs 30.8.2008 HYPERLINK "http://www.faces.fi/faces/node/472"
Ernos estraadil, Tallinna 23.9.2008
Back to the 60s, Katinkulta 3.-5.10.2008