Mikki Hiiri –näyttelyssä hypätään sisälle sarjakuvamaailmaan
1920-luvulla Mikki Hiiri oli aika erilainen kuin tänään. Päivälehden n‰yttelyssä nähdäänkin monia Mikkejä.
Mikki Hiiren 80-vuotisjuhlan kunniaksi Päivälehden museossa esillä oleva värikäs näyttely esittelee Mikin vaiheita alkumetreiltä tähän päivään. Nähtävillä on muun muassa varhaisia Mikki-sarjakuvia sekä kaikenlaisia outoja keräilytavaroita aina Mikki-puhelimista äänilevyihin. Olennaisen osan näyttelyä muodostaa sarjakuva-aiheinen salapoliisitehtävä, jota näyttelyn eri huoneissa päästään ratkomaan.
Helppoheikistä herrasmieheksi
Vaikka Mikki Hiiri tunnetaan nykyisin varsinaisena kunnollisuuden
perikuvana ja eräänlaisena Ankkalinnan mallikansalaisena, katsaus
hahmon varhaisempaan historiaan osoittaa, että puhtoinen pallokorvamme
on joskus ollut varsin erilainen. Vuonna 1928 Steamboat Willie -mustavalkopätkässä
ensimmäisen kerran yleisölle esiintynyt Mikki oli persoonansa
puolesta lähempänä Aku Ankkaa: piiretyssä Mikki kapinoi
lällättämällä ja osoittaa vieläpä hieman
huonoa pinnaa. The Gallopin’ Gaucho -pätkässä Mikki
puolestaan menee saluunaan tuopille ja osoittaa muutenkin melko villiä
luonnetta mölyämällä ja tanssimalla. Samaa ei voi
sanoa tämän päivän Mikistä.
Sarjakuvien kehittyessä Mikin villit puolet jäivät taakse, ja pian mustavalkoinen sarjakuvasankari alkoi vähitellen saada nykyisiä piirteitään. Ennen kaikkea Mikki tunnetaan nykyisin suurena salapoliisina ja seikkailijana, ja tähän puoleen keskittyy eniten myös Päivälehden museon näyttely.
Näyttelyssä seikkaillaan sarjakuvan sisällä
Kävelykierros näyttelyssä vie vierailijan sisälle
sarjakuvamaailmaan keskelle salapoliisimysteeriä. Näyttelytila
on rakennettu ja sisustettu näyttämään samalta kuin
Mikki-sarjiksien todellisuus: yhdestä ovesta avautuu näkymä
Mikin olohuoneeseen, toisesta ovesta päästään poliisiasemalle
Simo Sisun toimistoon.
Mikin maailmaa esittelevä näyttelyosio on täynnä monenlaisia puuhapisteitä, joissa päästään ratkomaan mysteerin paloja osa kerrallaan: esimerkiksi Simo Sisun huoneessa vierailija voi tulostaa kameralaitteen avulla itsestään aidon ankkalinnalaisen etsintäkuulutuksen. Pöydällä lojuukin monia kävijöiden jättämiä todistuskappaleita.
Lisäksi sarjakuvamysteerin keskeltä löytyy palopostiin töyssähtänyt oikean oloinen Mikki-auto, jonka kyytiin voi hypätä. Toimittaja sai myös irti kuivaa huumoria auton kyljessä olleesta Helsingin kaupungin rakennusviraston sakkolapusta: ehkäpä kyse oli lappuliisan jättämästä vitsistä?
Mikki-historiaa 80-vuoden ajalta
Näyttelyn toinen osa koostuu erilaisista Mikki-aiheisista historiallisista sarjakuvista ja keräilyesineistä vaativaankin makuun. Vitriinien takana loistaa hienoja ja värikkäitä Mikki-tavaroita: on kelloja, puhelimia, levysoittimia, leluja, äänilevyjä – lähes kaikkea Mikki Hiiren naamalla varustettua tavaraa, jotka ehkä aikanaan ovat olleet tavallista oheiskrääsää, mutta nykyisin kuitenkin arvokasta pop-kulttuuria.
Yksi vitriini on omistettu erilaisille tasku- ja rannekelloille, jotka herättävät automaattisesti mielikuvan Da Vinci Code-kirjasta, jonka päähenkilö, Robert Langdon käyttää juurikin samantapaista Mikki-kelloa.
Hauskan kuriositeetin muodostaa myös kehyksissä oleva suuri seinänpalanen, jonka keskellä komeilee Carl Barksin nimikirjoitus. Seinä päätettiin luonnollisesti ottaa talteen, kun Aku Ankan Suomen toimitus muutti uusiin tiloihin.
Mukavana lisänä elokuvahuoneessa pyörii jatkuvalla syötöllä klassisia Mikki-piirrettyjä, joita ei tänä päivänä kovin usein näe.
Kokonaisuudessaan kierros vanhojen Mikki-esineiden äärellä muodostaa kuvan siitä, kuinka Mikki Hiiri on Historiansa varrella heijastanut monella tapaa myös ympärillä olevaa yhteiskuntaa: reipas pallokorva on vuosien varrella kohdannut kaikkea mahdollista matkatessaan ankean lamakauden ja toisen maailmansodan kautta vaurauden äärelle kohti amerikkalaista unelmaa. Tämän jälkeen Mikkiä katsoo jo ihan uusin silmin.
”Mikki Hiiri 80 vuotta – etsivä löytää”
-näyttely on esillä 25.1.–26.10.2008 Päivälehden
museossa, Ludviginkatu 2-4, 00130 Helsinki. Näyttely on avoinna tiistaista
sunnuntaihin kello 11–17, vapaa pääsy.