Liperit Kaulasta

Veli-Matti Hynninen
Putin - kunnian mies
Kasvaako nälkä syödessä ja jano juodessa?
Vallanjano näyttää ainakin kasvavan. Mutta mikä vallassa
eniten viehättää? Mikä saa ihmiset tavoittelemaan
valtaa ja tekemään kaikkensa sen saavuttamiseksi?
Dostojevski jo vaati:
Ainoakaan elävä ihminen ei voi elää päämäärättä
ja pyrkimyksettä. Kadotettuaan päämääränsä
ja pyrkimyksensä ihminen muuttuu usein ikävissään
hirviöksi.
Johtavatko hirveyksien jäljet sittenkin valtaa enemmän vallasta
osattomuuteen?
Kesänaapurini ihmetteli lähettämässään viestissä venäläistä demokratiaa: miten Putin voitti vaalit vaikkei ollut ehdokkaanakaan? Vastasin ettei venäjällä ole koskaan osattu viljellä demokratiaa (D). Riittää kun on legitimiteettiä (L) ja arvovaltaa (A). Venäjällä vallan järjestys on siis L-A-D.
Venäjän presidentinvallanvaihdos näyttää länsimaisen demokraatin silmässä pelkältä ilveilyltä.
Mutta poliittinen Put-vedev- tandem saattoi ollakin Venäjän
pelastus. Ilman tätä akselia valtakunta olisi ehkä revennyt
eri klaanien taistelutantereeksi ja jo ennestään hirmuinen korruptio
(316 miljardia dollaria vuodessa) olisi päässyt muiden kasvavien
ongelmien kanssa paisumaan entisestään.
Mihin Venäjä joutuisi ilman Put-vedevin Eurooppaan päin
ojennettua kättä?
Venäjä-tutkijana tunnettu dosentti Arto Luukkanen (joka pappisvuosinaan
saarnasi mm.Loviisan kirkossa) pani uusimman kirjansa nimeksi Projekti
Putin. Siinä hän punoo yhteen Venäjän uusimman historian
punaisia lankoja. Edustaako Putin vielä vanhaa neuvostokautta? Vai
onko hän uuden, vapaamman Venäjän luoja?
Arto Luukkanen kertoo kirjassaan miten projekti Putin syntyi ja ketkä
nostivat Putinin Venäjän presidentiksi. Putin oli käyttökelpoinen
kunnian mies. Venäjän toinen tasavalta nosti esiin uusia johtajia.
Yksityistämistä seurasivat valtion omaisuutta hankkineet henkilöt
ns. oligarkit, jotka olivat ihailtuja ja kadehdittuja esikuvia. Sulle-mulle-periatteella
nämä "nuoret leijonat" siirsivät valtion ajelehtivan
omaisuuden omiin taskuihinsa.
Oligarkit jakoivat maan kansallisomaisuuden keskenään ja seurasivat
amerikkalaisen kapitalismin mallia. Vie aina oman aikansa näiden
upporikkaiden sulauttaminen keskiluokan ihanteisiin. Venäjälläkin
valta siirtyi niille, jotka toimivat nopeimmin ja häikäilemättömimmin.
Arto Luukkanen kuvaa kirjassaan myös Tsetsenian toisen sodan vaikutuksia
Putinin nousuun. Hän paljastaa ketkä olivat Putinin esikunnan
avainhenkilöt ja instituutiot. Ja millä tavalla Putin luotsasi
maataan läntisen modernisaation ulapoille?
Uuden Venäjän vaikeaselkoinen poliittinen arvoitus ei avaudu
aivan helposti. Arto Luukkanen esittelee kirjassaan Vladimir Putinin presidenttivuosia
kansanomaisesti ja helppolukuisesti. Venäjää oppii parhaiten
tuntemaan syventymällä itäisen vallankäytön olemukseen.
Kirjan kirjoittaja viittaa Leo Tolstoin Anna Kareninaan, keskustelussa
tilanomistajien kanssa Venäjän tulevaisuudesta: ".asia
on niin, että kaikki edistys tapahtuu vain vallan avulla.".
Paasikivi-Seurassa Arto Luukkanen päätti loistavan Venäjä-puheensa kirkkoisä Augustinuksen näynomaiseen lauseeseen. Augustinus löysi uskon lukemalla Raamattuaan. Ja hän yllytti muitakin tekemään samoin: Tolle, lege, tolle, lege - Ota ja lue, ota ja lue!
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info