Työssä jaksaminen
Päätoimittaja Kauko Vanajas
Nykyisessä eläkeiän nostamisen jälkimainingeissa on noussut esiin myös työssä jakamisen problematiikka. Seuraaan suurella mielenkiinnolla, minkälainen keinovalikoima tämän ei mitenkään vähäpätöisen ongelman ratkaisuiksi tullaan tarjoamaaan. Nykyinen kiireinen elämänmeno työelämässä huonontaa yksinkertaisesti elämänlaatua. Tuntuu että ihmisiltä vaaditaan vuosi vuodelta vain lisätehoja. Eiväthän ihmiset mitään koneita ole.
Työterveyshuolto alkoi vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain osana. Sittemmin muutoksia on tehty mm. työmarkkinajärjestöjen sopimalla työpaikan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta .Yhteiskunnassa on asetettu tavoitteeksi työuran jatkaminen 2–3 vuotta nykyistä pitempään. Pyrkimyksenä ovat laadullisesti kattavat ja korkeatasoiset palvelut kustannustehokkuuteen pyrkien niin yrityksille, työntekijöille, yrittäjille ja omaa työtään tekeville.
Työelämä muuttuu nopeasti, työn vaatimustason kasvaessa. Kilpailu kiristyy talouden kansainvälistyessä. Tietotekniikka on tullut yhä enenevässä määrin mukaan. Työn tekemistä organisoidaan kaiken aikaa uudelleen. Ammattitaitoa vaaditaan yhä lisää. Pula osaavasta työvoimasta alkaa Suomessakin olla todellisuutta. Näistä syistä johtuen myös paineet terveyden vaalimiseen lisääntyvät. Nämä ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Myös työvoiman keski-ikä nousee. Riittävät ja laadukkaat työterveyshuoltopalvelut tulisi olla kaikkien työntekijöiden, myös yrittäjien saatavilla.
Joka kolmas työssäkäyvä ilmoitti keväällä 2000, että heillä oli ollut pitkäaikaisesti tai toistuvasti työhön liittyviä oireita. Rasittavissa töissä työhön liittyvät liikuntaelinoireet olivat yleisempiä, kun taas psyykkisiä oireita oli ylemmillä toimihenkilötaustan henkilöillä. Riskejä ovat työpaikan vaarat, joita tulisi arvioida, niin että niihin voidaan ajoissa puuttua. Ennaltaehkäisy on parasta työterveyden huoltoa. Työterveyshuollon tulee olla myös tavoitteellista. Sen tulee myös kestää aina eläkeikään saakka. Turvallisuus ja työympäristön viihtyisyys ovat myös hyviä valtteja työvoimaa hankittaessa.
Jotta työelämässä jaksettaisiin pidempään olisi jokaisen muutenkin hyvä noudattaa kunnon elintapoja. Moni-ammattilaisten työterveyshuollon ammattilaisten riittävyys olisi myös varmistettava. Hyvä lähtökohta on tietenkin työtovereiden kunnioittaminen ja kaikkien työn arvostaminen. Hyvä henki saa jo ihmeitä aikaan. Katsotaan nyt mitä juuri perustettu työryhmä saa aikaan.
Kauko Vanajas
päätoimittaja