Saanko luvan? – Paritanssin aakkoset
Suomalaisessa suvessa on vaikeaa olla törmäämättä lavatansseihin. Niihin, joissa kansa tanssii kukkamekoissaan ”Satumaan” ja ”Liljankukan” tahdissa ja joiden väliajalla tarjoillaan makkaraa ketsupilla ja sinapilla. Saattaapa lavan läheisyydessä näkyä kansallisia kisailumuotojakin, kuten köydenvetoa ja tikanheittoa sekä koivujen katveessa siitä oikeasta haaveilevia maalaistyttöjä. Ulkomaalaisille lavatanssit edustavat suomalaista eksotiikkaa parhaimmillaan. Suomalaisille ne ovat kesäinen kansanperinne, joka on hiljalleen katoamassa maalaismaisemasta.
Suosittu tanssiohjelma Tanssii tähtien kanssa on viime vuosina elvyttänyt hiipuvaa kotimaista tanssikulttuuria. Ohjelma on saanut myös nuoret hakeutumaan perinteisesti keski-ikäisten kansoittamille paritanssikursseille. Nuoria kaivataan edelleen tanssilavoille. Uusi tanssiva sukupolvi voisi nostaa lavatanssit takaisin kultaisen 50–60-luvun kukoistukseen. Tanssiharrastuksen kasvun myötä partnerilta odotetaan tanssilavoilla aikaisempaa laajempaa osaamista. Myös miesten osaaminen tanssilattialla on viime vuosina parantunut, vaikka harvan suomalaisen miehen lantio vieläkään taipuu lattareihin. Mitkä lajit ovat aloittelijalle helppoja, mitkä hankalampia? Sinikka Pilviste Helsingin PilviSteps-tanssikoulusta tietää, että kaikki tanssit ovat lopulta helppoja, jos ne osataan opettaa helposti.
Helposti lähestyttävät tanssit
Perinteinen valssi: Valssi on nykyisistä seuratansseista vanhin, ja sopii yleensä kankeimmallekin suomalaiselle. Tanssi jaetaan temponsa mukaan hitaaseen englantilaiseen valssiin ja nopeaan lavavalssiin. Perinteisellä tavalla valssataan yleensä häissä. ”Valssiaskel yks-kaks-kol on tanssiaskeleista varmasti se tunnetuin, ja taotaan päähän tavallisesti jo peruskoulussa. Valssissa vaikeinta on kolmannen askeleen ottaminen.”
Hidas valssi: Hidas valssi on pitkien ja pehmeitten liikkeittensä ansiosta kaunista katseltavaa. ”Hidas valssi on vaikeinta henkilölle, joka taitaa jo perinteisen valssin. Valssin taitajat eivät välttämättä uskalla ottaa hitaaseen valssiin kuuluvia pitkiä askeleita.”
Tango: Suomalaiset ovat kehittäneet alkujaan argentiinalaisesta tangosta kotimaisen lauletun ja tanssitun version. Tango on keskeinen osa suomalaista kulttuuria, mistä kertovat maamme lukuisat tangoartistit ja jokakesäiset Seinäjoen Tangomarkkinat. Intohimoinen tango on suomalaisille rakas paritanssin laji. Sen tunteikkaat kuviot ovat omiaan siivittämään jopa tanssilavaromanssin aluilleen. ”Kaikki haluavat osata tangoa. Suomalaisille vaikeuksia saattaa tuottaa intohimoiseen ja tunteikkaaseen musiikkiin eläytyminen.”
Foksi: Foksi on kilpatanssilaji foxtrotin lavatanssiversio, jota tanssitaan joko nopeassa tai hitaassa tempossa. ”Foksi on perinteisistä paritansseista helpoin. Perusaskeleet paritansseissa ovat yleensä helppoja, koska niissä ei ole vaihtelevia askelsarjoja.”
Samba: Musiikki- ja tanssilajina samban juuret ovat Brasilian Rio de Janeirossa, jossa latinalaistanssia tanssitaan vuosittain suurilla sambakarnevaaleilla. ”Samba luonnistuu myös suomalaisilta, koska se on lähellä humppaa.”
Cha-cha: Cha-cha on alun perin mambosta kehittynyt kuubalainen kansantanssi. Nimensä tanssi on saanut sille ominaisesta perusrytmistä cha-cha-chá. Viime vuosina cha-cha on kasvattanut suosiotaan myös lavatanssina. ”Cha-cha-chá-rytmin sovittaminen jalkoihin vaatii harjoittelua, mutta kun perusrytmin saa kohdalleen, on kaikki muukin helppoa.”
Rumba: Kuubalaisiin kansantansseihin perustuva rumba on kosiotanssi, jossa mies ja nainen yrittävät vietellä toisiaan tanssillaan. Katsekontaktin säilyminen ja viekoittelevat liikeradat kuuluvat olennaisesti tähän latinalaistanssiin. ”Rumbassa rytmin löytäminen on hankalampaa kuin muissa lattaritansseissa, sillä tanssi on rytmiltään hidas.”
Salsa: Salsa on latinalaisamerikkalaisen tanssin muoto, jolle ominaista ovat kissamaisen viettelevä tyyli ja nopeat lantion liikkeet. Sana ´salsa´ on espanjaa ja tarkoittaa kastiketta. ”Lattarit ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja. Räväkässä latinalaistanssissa mies saa todella viedä ja nainen vikistä.”
Jive: Jive syntyi Britanniassa toisen maailmansodan aikana amerikkalaisten swing-tanssien pohjalta. Tanssin nimi tulee amerikkalaisesta slangisanasta, joka tarkoittaa "puhua palturia". ”Jive on lavatansseista suosituin. Sitä tanssitaan ja soitetaan tanssipaikoilla todella paljon. Fusku-jive on jiven helpompi versio. Siinä jätetään muutama tavallisen jiven askeleista pois. Fusku-jiven oppivat kyllä kaikki, ja yleensä vielä yhden tanssitunnin aikana.”
Humppa: Humppa on nopeaa suomalaista tanssimusiikkia, jota on Suomessa sovellettu paritanssiin. Muualla Itä-Euroopassa eloisia humppasävelmiä ei tanssita parin kanssa. ”Humppaa voidaan tanssia monin eri tavoin. Perinteisin tanssitapa pohjautuu hypähtävään vaihtoaskeleeseen. Kävelyhumppa taas perustuu kävelyyn. Nilkkuhumppa rytmittyy eri tavalla kuin perinteinen humppa.”
Jenkka: Jenkka eli saksanpolkka on perussuomalainen paritanssi. Jenkkaa pidetään polkan ohella tyypillisenä suomalaiseen maatalouskulttuuriin kuuluvana tanssina. ”Humppa ja jenkka käydään paritanssikursseilla nopeasti läpi, sillä aika monet oppivat niiden askeleet jo peruskoulussa.”
Mikäli tanssijalka vipattaa
www.pilvisteps.fi
www.kolumbus.fi/tanssikoulu.kokko
www.tanssikoulublomqvist.fi
Teksti, Riikka Heinonen