Mielenkiintoista arkkitehtuuria - pääosassa huvimaja
Kesän vaihtuessa syksyksi illanvieton ulkosalla ei tarvitse kuitenkaan päättyä. Huvimaja, joka pidentää liian lyhyttä kesäkautta keväästä asti kutsuu suojaansa myös syksyllä. Illan hämärtyessä ja sateen ropistessa kattoon, voi sytyttää muutaman kynttilän, käpertyä villaisen peiton alle ja antaa pimeyden laskeutua luonnon ylle.
Mikäli ei ymmärrä huvimajoja lainkaan, inspiraation voi löytää vaikkapa Taidekeskus Salmelan miljööstä, joka on täynnä toinen toistaan kiehtovampia historiallisia huvimajoja.
Nimeensä viitaten huvimaja on paikka, jossa vietetään leppoisaa aikaa. Hektisessä yhteiskunnassamme niiden olemassaoloa pitäisi suorastaan vaalia. Vaikka huvimaja voikin toimia vaikkapa näppäränä kesäkeittiönä, jonne on kiva kutsua vieraita syömään, parasta on se, että siellä ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Helposti huvimajan nähdessään kysyykin, no mitäs tuolla sitten muka pitäisi tehdä tai muinoin tehtiin? Kahviteltiin vai? Modernin ihmisen on kerta kaikkiaan vaikeaa istuutua huvimajaan rauhoittumaan.
Vaikka huvimajan rakennuksessa mieluiten pyörittelisi vain romanttisia kysymyksiä kuten, mistä aurinko paistaa, tärkeätä on herättää myös käytännön kysymyksiä, kuten tarvitseeko huvimaja salaojitusta tai onko lattian alla riittävästi tilaa tuuletusraolle?
Rakentamisessa ehkä tärkein huomioitava asia tapahtuu jo ennen osto- tai rakennuspäätöstä: tulee selvittää rakennuslupa-asiat ja huomioida naapurit.
Vaikka itse huvimajan rakentaminen olisikin kaikkea muuta kuin hempeää, jotain romanttista huvimajoissa täytyy kuitenkin olla. Niin tuumii ainakin Olavi Uusivirta muutamissa kohdissa kappaleessaan Sininen Huvimaja: " Ei kukaan nähnyt mitä tapahtui toisaalla, sen sinisen huvimajan katoksen alla." "Vielä hetki sinisellä huvimajalla. Sinisten ja punaisten tähtien alla."
Teksti, Riina Heiskanen
Kuvat, Taidekeskus Salmela, Huvimaja / Wiwi Lönn