Anni Sinnemäki - Kulttuuri tekee kaupungista viihtyisän

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki, 35, on istunut eduskunnassa kohta vuosikymmenen. Ultra Bra -yhtyeen kantaaottavana sanoittajana suomalaisille tutuksi tullut nuori nainen astui sisään eduskunnan ovista vuosituhannen lopulla, eikä arvannut työn jatkuvan vielä kymmenen vuotta myöhemmin.

Lokakuun kuntavaaleihin valmistautuva Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Anni Sinnemäki on nuoresta iästään huolimatta politiikan konkari. Sinnemäki kiinnostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jo nuorena. Hän ei ollut perinteinen järjestöaktiivi, vaan halusi vaikuttaa yhteiskuntaan kulttuurin keinoin. Sinnemäki sanoitti suositun Ultra Bra -yhtyeen yhteiskuntakriittisiä kappaleita. Myös politiikka alkoi kiinnostaa, ja lopulta Sinnemäki asettui ehdolle vuoden 1999 eduskuntavaaleissa Helsingin Vihreiden silloisen puheenjohtajan Otto Lehtipuun kannustamana. Nuori sanoittaja löysi vaalikampanjan aikana yleisönsä ja tuli valituksi.

Nyt käynnissä on Sinnemäen kolmas kausi kansanedustajana. Helsinkiläinen on edennyt oman puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja Vihreän liiton varapuheenjohtajaksi. Helsingin kaupunginvaltuustoon nuori poliitikko tuli valituksi ensimmäisellä yrittämällä vuonna 2004. Kaupunginvaltuustossa Sinnemäki on toiminut kirjasto- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtajana ja tehtävässään edistänyt Sipoonkorven kansallispuiston perustamista ja kampanjoinut keskustakirjaston puolesta. Ensimmäisen kaupunginvaltuustokauden jälkeen Sinnemäki haluaa jatkaa työtään.

Viihtyisämpi kaupunki

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 26.10. koko maassa. Anni Sinnemäki on ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon. Yksi Sinnemäen tärkeimmistä vaaliteemoista on kaupunkiviihtyvyyden kohentaminen kulttuuriin ja kirjastoihin satsaamalla. ”Kaupungissa pitää voida tehdä muutakin, kuin vaeltaa ostoskeskuksissa. Ihmisten viihtyvyyteen voidaan vaikuttaa lisäämällä kulttuuritarjontaa ja parantamalla kirjastopalveluita. Kulttuuri-instituutioille ja vapaille ryhmille sekä festivaaleille ja uusille produktioille on annettava riittävästi tukea. Kulttuuria ja taidetta pitäisi myös käyttää nykyistä enemmän vanhus- ja mielenterveystyössä. Terveydenhoitohenkilökunnan lisäksi tarvitaan taiteilijoita tuomaan kulttuuria laitoksiin, koska taiteella on tunnetusti hyviä terveysvaikutuksia”, Sinnemäki tietää.

Poliitikko on puhunut pitkään kirjastojen tärkeydestä kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Viime eduskuntavaalien aikaan käynnistynyt keskustakirjastohanke lähti Sinnemäen aloitteesta. Sinnemäki pystytti Helsinkiin viime vaalien alla kiitosta keränneen Unelmien keskustakirjaston. Vaalien jälkeen projekti on edennyt niin vauhdikkaasti, että toiveissa on keskustakirjaston valmistuminen vuoden 2017 itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlien aikoihin. ”Kirjasto sopii erittäin hyvin juhlistamaan satavuotiasta Suomea, koska se on suosittu ja demokraattinen kulttuuri-instituutio”, Sinnemäki toteaa.

Täyspäiväinen poliitikko

Kansanedustaja on istunut kaupunginvaltuustossa nyt yhden nelivuotiskauden ja haluaa jatkaa työtään. ”Kulttuurilautakunnassa olen ollut tyytyväinen siihen, että Helsingin kirjastojen hankintamäärärahat ovat lähteneet nousuun. Helsingissä rahoitetaan myös monia hyviä ja mielenkiintoisia festivaaleja. Esimerkiksi viime kesänä Alppipuistosta alettiin tehdä tapahtumapaikkaa, jossa helsinkiläiset voivat viihtyä. Kunnallispoliittinen päätöksenteko on varsin konkreettista, ja päätökset ovat usein sellaisia, että ne huomaa tavallisessa elämässä”, Sinnemäki kiittelee.

Onko kunnallinen vaikuttaminen tärkeää poliitikolle, joka pääsee vaikuttamaan asioihin jo valtakunnallisella tasolla eduskunnassa? ”Eduskunnassa istuvat eivät ole varsinaisesti vastuussa peruspalveluiden toimivuudesta. Niihin liittyviä päätöksiä tehdään kunnissa, joten peruspalveluiden osalta kunnallispoliittinen päätöksenteko on konkreettisempaa”, Sinnemäki toteaa. Sinnemäen mielestä kunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon yhdistäminen on pelkästään hyvä asia. ”On hyvä, että valtuuston jäsenillä on erilaisia taustoja. On meitä täysipäiväisiä poliitikkoja ja sitten on niitä, joiden päivähommat ovat jotain ihan muuta”, Sinnemäki kertoo.

Tiivistä ja vehreää rakentamista

Kaupunkisuunnittelu on eräs kuntavaalien isoista teemoista. Pääministeri Matti Vanhasen väläyttämä puutarhakaupunkimalli, jossa ihmiset puuhastelevat omalla pihallaan ja hurauttavat yksityisautolla kerran viikossa markettiin, sai vihreän poliitikon huolestumaan. ”Malli ei itse asiassa ole mikään puutarhakaupungin malli, vaan lisääntyvän autoistumisen ja autossa ruuhkassa vietetyn ajan lisäämisen malli. Monet suomalaiset haaveilevat omasta pihasta. Meidän on siis kaavoitettava niin, että ihmiset voivat viihtyä asuinpaikoillaan. Ihmisillä on kuitenkin oltava myös mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä”, Sinnemäki opastaa.

Ratkaisuksi Sinnemäki tarjoaa tiivistä, mutta vihreää rakentamista. ”Helsingin Käpylä on hyvä esimerkki asuinalueesta, joka on vihreä ja tiivis. Tiivis rakentaminen mahdollistaa virkistysalueiden sijoittamisen rakennusten väliin, kun taas laajalle levittyneellä omakotitaloalueella ei välttämättä ole lainkaan tilaa virkistysalueille”, Sinnemäki toteaa.

Paljon parjattujen lähiöiden viihtyvyyttä parannetaan poliitikon mielestä pitämällä huolta lähiöiden rakennuskannasta, yhteisistä tiloista ja palveluista. ”Lähiöistä puhutaan usein negatiiviseen sävyyn, vaikka niissä on asuttu jo pitkään. Alueille on kasvanut uusia sukupolvia, joille lähiö on tärkeä kotiseutu”, Sinnemäki tietää.

Vuosikymmen Arkadianmäellä

Ensi keväänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Anni Sinnemäki aloitti poliittisen uransa Arkadianmäellä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen on tapahtunut paljon: homoparit ovat saaneet oikeuden rekisteröidä parisuhteensa, päätös viidennen ydinvoimalan rakentamisesta on tehty ja nuoresta poliitikosta on tullut puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Sinnemäelle edustajan työ on yhä haastavaa ja innostavaa. ”Ei tällaiseen työhön leipäänny. Eduskunnassa tulee jatkuvasti vastaan uusia haasteita ja uutta opittavaa”, Sinnemäki hymyilee.

Onko eduskunta muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana? Poliitikon mielestä monissa asioissa on päästy eteenpäin, mutta harmittavan useissa kysymyksissä poljetaan yhä paikallaan. ”Oli suuri yllätys ja samalla myös pettymys huomata jo kansanedustajan urani alussa, kuinka vähän ihmiset todellisuudessa välittävät ympäristön- ja luonnonsuojelusta. Vaikka ilmastonmuutoksen ymmärretäänkin olevan suuri maailmanlaajuinen ongelma, siihen ei osata politiikassa reagoida. Vielä tälläkin vaalikaudella eduskunnassa on käyty keskustelua vuosia sitten tehtyjen luonnonsuojelupäätösten purkamisesta”, Sinnemäki pahoittelee.

Sinnemäen mielestä ihmiset pitävät ympäristöasioita liian itsestään selvänä osana kotimaista politiikkaa. Hän on ikäväkseen joutunut huomaamaan, että ympäristökysymykset jätetään päivänpolitiikassa usein muiden asioiden varjoon. ”Hallitusyhteistyö on ajoittain vaikeaa sellaisten puolueiden kanssa, jotka eivät jaa ympäristöasioissa samoja arvoja. Toisaalta suvaitsevaisuus poliittisessa päätöksenteossa on lisääntynyt. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien pariskuntien asema on viime vuosina parantunut. Uskon, että tämän hallituskauden aikana he saavat myös oikeuden adoptoida puolisonsa lapsia”, Sinnemäki toteaa toiveikkaasti.