Entisajan naisen uraputki
Ei ole kauankaan siitä, kun naisen elämän tärkeimpiä tehtäviä olivat aviomiehen löytäminen ja lasten maailmaan saattaminen. Naisen elämänpiiri pyöri kotipiirissä, jollei sitten ollut valinnut piian pestiä tai päätynyt vanhaksi piiaksi. Tullimuseossa aukeaa 20.5. Naiset Tullissa – niminen näyttely, joka valottaa tullinaisten urakehitystä vuodesta 1888 alkaen.
Tullilaitos oli niitä ensimmäisiä laitoksia maassamme, jotka palkkasivat töihin naisia. Vielä 1800-luvulla he kuitenkin joutuivat hakemaan senaatilta erivapautta sukupuolestaan pyrkiessään julkiseen virkaan. Tilapäismääräyksellä he saattoivat päästä kirjoitustehtäviin, mutta ensimmäinen vakinaisen viran sai turkulainen Emma Bahne vuonna 1888. Naisten tie virkapolulla jatkui silti vielä pitkään sen jälkeenkin kivikkoisena.
Apulaisen paikka avoinna
1800-luvun loppupuolella käytäntö alkoi pikkuhiljaa muuttua,
kun naisia alettiin palkata kirjoitus-, lasku- ja tarkastusapulaisiksi
Tullihallitukseen ja tullikamareihin. Nämä tehtävät
olivat nimittäin lisääntyneet ulkomaankaupan kasvun seurauksena.
Vuonna 1901 oli naisille annettu oikeus opiskella yliopistossa, joten
oppineiden naisten ja ammattimaisten työntekijöiden määrä
oli kasvanut entisestään.
Eräiden vakavien kassakavallusten jälkeen havahduttiin kassanhoitajien tarpeellisuuteen ja ajan myötä myös naisia alettiin palkata näihin tehtäviin. Konttorityö miellettiin tuolloin naisille sopivaksi, toisin kuin tullaus-, verotus- tai valvontatehtävät. Vaikka viime vuosisadan ensimmäisellä kymmenyksellä naisten määrä tullin palveluksessa kasvoikin huomattavasti, ani harva heistä sai varsinaista virkaa.
Muutoksen tuulet
Seuraavalla vuosikymmenellä valtion virkamiesten palkat romahtivat,
jolloin tullilaitokselle ei enää riittänyt tarpeeksi päteviä
miehiä, ja naiset tyytyivät jo tuolloin pienempään
palkkaan. Ensimmäisellä, vuonna 1920 järjestetyllä
tullivirkamieskurssilla suurin osa osanottajista olikin jo naisia. Tilapäismääräyksellä
naisia otettiin myös tulliselvitystehtäviin, joita lain mukaan
olisivat saaneet hoitaa vain miehet. Vuonna 1926 tapahtui käännekohta
naisten uralla, kun uusi laki salli heille pääsyn kaikkiin muihin
tullin tehtäviin tullikamarin esimiestyötä ja valvontatyötä
lukuun ottamatta.
Tullitarkastajantehtävä oli hyvin arvostettu, joten 1910- ja 1920-luvuilla naisia pääsi tehtävään vain väliaikaisilla määräyksillä. Naiset tosin saattoivat tilapäisesti toimia myös tullitoimipaikan päälliköiden, eli tullinhoitajien sijaisina, vaikkei laki sitä sallinutkaan. Ensimmäisen vakituisen tullitarkastajan viran sai vuonna 1934 Tyyne Pohjala, joka oli hoitanut tullaustehtäviä jo vuosien ajan.
Sodan vaikutukset
1930-luvulla ammattilehdessä salanimellä esiintynyt Gunnar Wahlroos
yritti innostaa naisia mukaan Tullivirkamiesliiton toimintaan ja erityisille
naisosastoille. Ajankohta ei kuitenkaan ollut vielä kypsä. Sota-aika
vaikutti naisten asemaan tullissa merkittävästi. Rintamalle
joutuneiden miesten tehtäviin oli laitettava naisia, mutta miehet
saivat pitää virkansa ja toimensa. Perinteisiä tullaustehtäviä
ei ulkomaankaupan hiipumisen takia kuitenkaan juuri ollut, mutta tavaransäännöstelyn
valvonta ja uudet verolait vaativat paljon paperisotaa. Pääsääntönä
oli säilyttää virat niitä hoitaneille miehille, jotka
vielä palaisivat rintamalta.
Uudet mahdollisuudet
1950-luvulla ulkomaankauppa alkoi taas piristyä ja uutta henkilökuntaakin
alettiin palkata. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla alkoi jo
olla mahdollisuuksia edetä urallaan. 1970-luvulla tullin tehtävät
muuttuivat niin, että naiset ja miehet pystyivät ensikerran
työskentelemään samoissa tehtävissä. Samalla
vuosikymmenellä tullin johtotehtäviin kohosi myös naisia
ja valvontatehtävätkään eivät enää
olleet poissuljettuja.
Lisää tarinoita
Tullimuseo julkaisee näyttelyn avajaisissa aiheesta kirjan, jossa
Noora Nissinen, Janne Nokki, Ilta Hurme, Pekka Vallinheimo, Liisa Juote,
Sari Valkonen, Ilpo Toivo, Anneli Sokajärvi, Leena Nilsson, Hannele
Kajastie ja nimimerkki S.S. kertovat muun muassa ensimmäisistä
tullivirkanaisista, tilitytön tarinan vuosilta 1936–1956, naisten
aktivoitumisesta 1950-luvulla sekä taistelusta toimistohenkilökunnan
puolesta. Mukana on myös nykyajan naisesimiesten kokemuksia ja tietoa
tasa-arvotoiminnasta. Kirjaa on ostettavissa mm. Tullimuseosta tai Tullihallituksen
kirjaamosta.
Naiset Tullissa –näyttely avoinna ti-su 20.5.-31.8. klo. 12.30-17.30.
Tullimuseo, Suomenlinna B 20 D, kurtiini Hamilton-Polhem.
Kuvat: Museovirasto (Emma Bahne) ja Tullimuseo (muut)