Surffikauden avaus
- Tytöt lajin lumoissa

Seuraan kaunista rantaviivaa Mellstenin surffirantaan. Raikas meren tuoksu tulvii ikkunasta sisään. Olisihan se muikeaa heittäytyä tuulivoiman vietäväksi ja surffata aivot toiselle taajuudelle!

Tuulesta voimaa
Merituuli iskee läpi kehon ja palauttaa haaveilusta, hui miten jäätävästi! Erotan kauempana kaksi ylvästä purjetta ja - pellavapäätä. Kylmyys ei blondien menoa haittaa, sillä he ovat sonnustautuneet kunnon varusteisiin.

Vaikka nykypurjeet ovat suhteellisen kevyitä, kapistuksen nostaminen vedestä ei ole ihan helppoa kovassa myräkässä. Milla Engström painaa kuitenkin sisulla rantaan. Myöskään Kaisa Ryynänen ei anna muutamien lipsuilujen häiritä, vaan nostaa lopulta purjeen omin voimin kantoasentoon.
– Onhan tää fyysisesti rankka laji, mikä luo itsensä voittamisen fiiliksen, tytöt jutustelevat.

 

 

Tyttötiistain korkkaus
Jäisestä vedestä juuri nousseet tytöt ovat kuin ekstaasissa ja kasvot hehkuvat lämpöä ja energiaa.
– Nyt on tyttötiistain surffikausi virallisesti avattu!, he puhkuvat intoa täynnä.

Näitä aikuisia naisia saa mielellään tytötellä. Kymmenen hengen tyttöporukan vakiokalustoon kuuluvat Kaisan ja Millan lisäksi Nea Törnvall, Satu Hietanen ja Sanna Päivärinta.
– Me aloitettiin Kaisan kanssa lajin aktiivinen harrastaminen viime keväänä, muut jo aiemmin, Milla kertoo.

Surfifoorumin tyttöklubiin liityttyä oltiinkin jo pian surffimessuilla. Ja viime kesänä tuulia haisteltiin jopa viisi kertaa viikossa. Rannalle kokoonnuttiin kelistä riippumatta.
Myös tällä ajatuksella pistettiin tyttötiistai alulle.
– Jos keli on liian kova, jäämme rantaan ihailemaan taitavampia surffaajia. Jos ei tuule tarpeeksi, grillaillaan, Milla kertoo.
Tyttötiistai on loistava idea myös niille, jotka sooloilun sijaan menevät mieluummin yhdessä vesille.
– Meillä on sellainen sääntö, ettei kukaan lähde yksin vesille, Milla täsmentää.

Naisellisuus ei missään tapauksessa syö lajin uskottavuutta.
– Mulla on tuolla kopissakin puomin tuntomerkkinä vaaleanpunainen rusetti, jolle pojat ovat muutamaan otteeseen nauraneet, Milla nauraa tyttöhömpöttelylle.
– Luulen, että pojat ovat kumminkin olleet aika hyvillään, kun meitä tyttöjä on tullut lajin pariin, Kaisa otaksuu.
– Vaikka kyllähän ne vähän sanailee, että kohta tulee kundienkeskiviikko, kun tytöt on ottanut niiden tiistain, Milla jatkaa hyväntahtoisesti.

Vapauttava laji
Tämän seksikkään lajin viehätys piilee itsensävoittamisessa, luonnonläheisyydessä, vapaudentunteessa, fyysisyydessä ja vauhdissa. Ja mikä parasta, meren hiljaisuus pyyhkii turhat ajatukset pois.
Puhe pulppuaa ja tytöt täydentävät toisiaan. He alkavat oikeastaan jo kuulostaa elämäntapa surffareilta. He ovat omaksuneet sujuvasti myös lajikohtaista sanastoa puhuessaan kaikkien temppujen äidistä jiipistä.
Vaikka surffaus voi olla teknisesti hyvin vaativa laji, on itsestään kiinni, kuinka vakavasti harrastamisen haluaa ottaa. Laji ei pakota suorittamaan joukkueelle tai seuralle.
– Myös aurinkopäivien surffari, joka käy silloin tällöin tuulettamassa hiuksiaan, on erittäin tervetullut, Milla valottaa.

 

 

Addiktion palkitsee vartti täydellistä
Millaa viehättää lajin ennalta-arvaamaton luonne ja haasteellisuus, sillä kaikki riippuu oikeasta kelistä ja tuulesta. Surffauksesta voi kehittyä myös pakkomielle.
– On raastavaa, kun rantaan ei pääse täydellisellä tuulella. Addiktoitumiseen on löydettävä nopeasti järkevä suhde, Milla tietää.
– Niinpä. Toisaalta purjelautailun ei tarvitse olla kokopäivän suoritus, vaan ilo lähtee todella lyhyestä ajasta, Kaisa jutustelee haltioituneesti.

Opettavainen laji
Joka kerta vesille mennessään oppii teknisesti jotain uutta. Myös keli pitää oppia ennakoimaan, kuten myös voimavarat.
– Joskus on käynyt kovassa kelissä niinkin hassusti, etten ole päässyt rantsusta aallonmurtajaa pidemmälle. Mutta onpahan siitäkin oppinut jotain, kun joku on tullut hinaamaan takaisin, Milla naureskelee itselleen.

Luonnonläheisyys
Superaktiivisurffaajat tietävät, että Suomessa on voinut surffata ympäri vuoden. Niin mukavaa kuin se onkin, ilmaston lämpeneminen huolestuttaa surfaajia.
– Todennäköisesti myös sinilevä ongelma toistuu tänäkin kesänä, Kaisa tuumii.
– Sitä toivoisi myös, etteivät ihmiset roskaisi niin paljoa, niitä keräävä Milla lisää.

Avoin surffiyhteisö
Surffirannalla on ihan sama, mitä puuhaa päivisin. Kaikkien kanssa löytyy ainakin yksi yhteinen puheenaihe. Tässä yhteisössä ei varmasti tulla aloittelijoille näsäviisastelemaan. Ketään ei jätetä myöskään pulaan.
– Itsestään ei tarvitse antaa muuta, jos ei halua. Kuitenkin tämä on samalla tosi sosiaalinen yhteisö, jossa on sellainen perhe fiilis. Kaikki katsovat toistensa perään, tytöt kertovat ylpeinä.

Välineiden lainaus jäsenmaksulla: Surffi Ry
Lajin lähestyminen: www.surffi.fi
Laittakaa foorumille viestiä niin tytöt vastaavat! Tai nykäiskää tyttötiistaissa kahta blondia hihasta! Kaikki uteliaat mukaan!

Teksti ja kuvat, RIINA HEISKANEN