Äijämetalli-termi on kokenut inflaation
Diablolla on takanaan toistakymmentä vuotta, useita singlejä, neljä levyä ja viideskin on julkaistu päivää ennen lehden ilmestymistä.

Bändin edellinen julkaisu Mimic47 ylsi albumilistan ykköseksi. Vuosia sitten Read My Scars -musiikkivideo näytettiin levyraadissa ja raati murskasi kappaleen, videon ja sanoman. Levyraadin yleisöäänestyksessä video kuitenkin otti murskaavan voiton. Haastattelussa Diablon laulajakitaristi Rainer Nybård.
Kuvaile Diabloa raskaaseen musiikkin perehtymättömille
ihmisille. Löytyykö iskelmän puolelta Diablo ja toisin
päin?
Mm..ompas paha kysymys! No sanotaan niin, että tyrät se saa
ainakin rytkymään. Vaikka meidän ulosanti onkin varsin
agressiivista niin siitä huolimatta melodiaakin on saatu ujutettua
sekaan. Tämä ehkä osin madaltaa kynnystä tutustua
”tapaukseen”. Heh, autossa kuuntelen kyllä enimmäkseen
iskelmäradiota tai Radio Suomea! Tätä kautta Diablo on
ainakin liitettävissä suomalaiseen kaihoon. Iskelmäpuolella
Diablo olisi varmaan Agents. Siinä on semmonen juureva ryhmä,
itelleen ja omille tekemisilleen rehellinen porukka. Justiin kattelin
yhtä dokkaria Agentsista ja ajattelin, että täytyy Pulliaiselta
pölliä pari välispiikkiä.
Teitä on usein sanottu äijämetalliksi. Mitä
termi oikein tarkoittaa?
Jotkut toimittajat on puhuneet silleesti, että kyllähän
tässä testosteroni haisee aika riskisti. Josko se sitten tulee
siitä röyhkeästi asenteesta, että jalka pistetään
monitorille kuin Mustajärven Pauli. Termi on kyllä kokenut inflaation.
Ajattele nyt, TV:ssä pyörii sarja, jossa kaksi hippiä koittaa
opetella normaalien ihmisten töitä. Mitä erityistä
"äijää" siinä oikein on? Meitä ihan
selvästi vaivaa kansakuntana jokin veltostuminen, kun normaalia työntekoakin
aletaan pitää lähetysajan arvoisena. Taitavat olla kohta
kaikki arvot päälaellaan? Taannoin Tampereella kadunmies sattui
kyselemään minulta mielipiteitä ihan kaikista mahdollisista
asioista. Se kysy esimerkiksi mitä mieltä olen Duudsoneista.
Vastasin, että nuorilla miehillä pitäisi olla parempaakin
tekemistä kuin rikkoa jäseniään.
Kaikki orkesterin jäsenet käyvät normaaleissa
töissä ja Diablo näyttää toimivan harrastuspohjalta?
Joo silleen otetaan. Ei haittaa vaikka tulee kuukauden taiteellinen musta-aukko.
Sulla on elämässä muutakin kuin rokkenrol ja voi tehdä
muita hommia. Tosin elämässä tämä näyttelee
hirveän tärkeää osaa. Olisin ilman bänditouhuja
huomattavasti erilainen ihminen. Diablosta muuten meidän rumpali
Heikki on lähimpänä ammattimuusikkoa, se pitää
esimerkiksi rumputunteja.
Jos touhut menevät ns. isolleen kummasta karsitaan, työstä
vai bändistä?
Ainakin osalle meistä työpaikka joustaa paljonkin. Kyllä
jos kiertuetta tulee niin varmaan pystytään toteuttamaan. Meillä
se ehkä tulee jotenkin silleesti, että todennäköisesti
ne kiertueet olisi kaksi kertaa vuodessa, täsmäiskuja. Jos leipää
rupeaa oikeasti tulemaan niin virkavapaata tulisi otettua. Voisi kiinnostaa
katsoa ne kortit jos tästä meinaa jotain tulla. Ei tarttis jossitella
jossain taiteilijaravintolan nurkkapöydässä vuosien päästä.
Mitä pidät Diablon parhaana saavutuksena?
Tässä ollaan kohtuullisen muuttumattomalla kokoonpanolla täysissä
ruumiin ja siulun voimissa. Arvostan sitä omaa pientä yhteisöä
tekniikanmiehineen ja kaikkineen. Se on itselle sellanen saavutus ja sitä
minä arvostan. Välillä on egot kipinöinyt oikein kunnolla,
mutta kaikesta huolimatta fiilikset bändin sisällä on paremmat
kuin kaksi vuotta sitten.
Suurimmat mittasuhteet saanut keikkanne oli Metallican lämmittelijänä
stadionilla?
Se oli hieno kokemus, että tuollaista ei monen uralle varmasti satu
ja meininki oli organisaation kohdalta reilu. Saimme tutustua kaikkeen
aivan vapaasti. Puitteet oli hurjat ja kyllähän tää
itellä on kohtuullisen iso ego, mutta sen kokosella lavalla jäi
vielä tilaa (naurua). Lava oli 70 metriä leveä. Oltais
päästy tapaamaan James Hetfieldiä, mutta siinä vaiheesssa
kun James tuli kyseleen niin oltiin jo poistuttu takavasemmalle. Emme
nähneet koko bändiä ja James jäi nuoleen näppejään.
Useat on sanoneet, että oli hienoa soittaa samalla keikalla vaikka
eivät päässeetkään Metallican jätkiä
tapaamaan. Meni meillä päälaelleen, kun James ei päässytkään
tapaamaan meitä (naurua).
Ensimmäisenä mieleen tuleva tragikoominen tilanne vuosien
varrelta?
Yksi tuskallisimpia keikkakokemuksia oli Tuskassa muutama vuosi sitten.
Äänimonitorit brakas lavalla. Niiden oikasuun meni niin kauan
aikaa, että ei kerinnyt ennen keikkaa enää vessaan. Siinä
sitten olin lavalla huutamassa toisesta päästä ja jännittämässä
vatsaa toisesta syystä. Alku oli aivan kauhea. Todellisuudessa rocktähdet
ja supersankarit joutuu käymään vessassa (naurua).
Uuden levyn nimi on Icaros. Kertoisitko jotain levyn nimestä
ja levyn teemasta?
No joo, nimibiisi on yksittäinen biisi. Se nojaa vahvasti antiikin
kreikkaan. Olen kokeillut päivittää sen tekstin, että
se ei ole sillä lailla erityisesti aikaan sidottu. Sen voi käsittää
monella lailla. Päällimäisenä teemana koko levyllä
on Mikko Niskasen Kahdeksan Surmanluotia -elokuva ja siihen liittyvät
taustat. Perimmäinen teema on se, että joka kuuseen kurkottaa
niin katajaan kapsahtaa. Omasta puolestani tässä puhun, kun
minähän nuo tekstit ruuvailen.
Diablo riveissä seisoo
Heikki Malmberg: Rummut
Rainer Nygård: Laulu&kitara
Aadolf Virtanen: Basso
Marko Utriainen: Kitara
Levyt
2008 - Icaros
2006 - Mimic 47
2004 - Eternium
2002 - Renaissance
2000 - Elegance In Black
Suuremmat festivaalit kesän aikana
06.06.2008 Sauna Open Air, Tampere
14.06.2008 Provinssirock, Seinäjoki
20.06.2008 Nummirock, Nummijärvi
28.06.2008 Tuska Open Air, Helsinki
11.07.2008 Tammerfest, Tampere
12.07.2008 Ilosaarirock, Joensuu
23.08.2008 Trashia Läpi Yön, Tammela
www.diabloperkele.com
www.myspace.com/diablometal
www.sakararecords.com
Teksti, VESA LEPPÄNEN