Piristystä talveen - Voimaa lisäravinteista ja vitamiineista
Monet suomalaiset vannovat ravintolisien nimeen. Pimeinä talvipäivinä he ovat varmoja siitä, että yksikään aamu ei käynnistyisi ilman vierailua lääkekaapilla. Epäilijät suhtautuvat pillereiden popsimiseen nuivasti ja peräänkuuluttavat monipuolisen ruokavalion tärkeyttä. Totta onkin, että vitamiinit eivät korvaa terveellistä ruokavaliota, vaan niitä nautitaan ravinnon lisänä. Onko pillereiden napsiminen turhaa vai onko niistä nauttijalleen todellista hyötyä?
Vitamiinit ovat ihmisen terveydelle ja kasvulle välttämättömiä yhdisteitä. Niitä tarvitaan vain pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä määriä. Varastoitumattomia, vesiliukoisia vitamiineja pitäisi nauttia päivittäin. Vitamiinin puute aiheuttaa väsymystä, vastustuskyvyn ja yleiskunnon huonontumista sekä kullekin vitamiinille ominaisia ravitsemuksellisia puutosoireita. Puutosoireiden kehittyminen vie kuukausia, joten huonomman ruokavalion päivät ja lähikapakkaan eksyminen silloin tällöin eivät terveyttä kaada. Vitamiineja saadaan yleensä monipuolisesta ruokavaliosta, mutta joissakin tapauksissa vitamiinilisien nauttiminen on suositeltavaa. Sairaus saattaa estää ihmistä saamasta jotakin vitamiinia tarpeeksi tai jonkin vitamiinin tarve voi sairauden vuoksi kasvaa. Mikäli vitamiinia ei syystä tai toisesta ruokavaliosta saada, sitä on nautittava vitamiinilisän muodossa.
Lisäravinteiden popsijat ovat tänä vuonna saaneet ristiriitaista tietoa. Toisaalta on julkaistu tutkimus, jonka mukaan vitamiinilisät voivat jopa lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Toisaalta taas tuoretta tutkimusta on kritisoitu laajalti epäaitoudesta. Kohu käynnistyi, kun Kööpenhaminan yliopiston tutkijat havaitsivat, että terveiden ihmisten nauttimat lisäravinteet, kuten vitamiinit, eivät lisänneet tutkittavien odotettavissa olevaa elinikää. Tutkimuksen mukaan lisäravinteet sekoittavat ihmisen luonnollisen vastustuskyvyn, jolloin niiden vaikutus on toivottua toisenlainen. Monethan nauttivat lisäravinteita nimenomaan parantaakseen vastustuskykyään.
Vähän kaikkea
Lisäravinteiden, kuten erilaisten vitamiinien, tehoa ei ole juurikaan tutkittu. Niiden teho perustuu lähinnä ihmisten olettamuksiin. Lisäravinteille löytyy kiihkeitä puolustajia – niitä, joiden mielestä kuntoileva ja lihasmassaa kasvattava ihminen ei yksinkertaisesti voi saada kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita ruoasta, vaan avuksi tarvitaan ravintolisiä. Useat urheilijat käyttävät muun muassa magnesiumia lihasvoiman ja hapenottokyvyn parantamiseen. Monet hakevat lisäravinteista voimaa talven viruksia ja infektioita vastaan. Vastustajat ovat varmoja siitä, että vitamiineista vastustuskykyä ja virkeyttä halajavat tulevat pettymään. Näistä ”keinotekoisista appelsiineista” ei ole heidän mielestään mihinkään. Vastustajat säälivät niitä, jotka napsivat rivin pillereitä ja placebo-efektissään uskovat piristyneensä huomattavasti, sillä heidän mielestään vitamiinien napsiminen on ajan ja rahan tuhlausta.
Varmaa on vain, että aihe herättää kiihkeitä mielipiteitä, joita on yleensä yhtä monta kuin keskustelijoitakin. Kultaisen keskitien löytäminen monipuolisen ravinnon ja ravintolisien välillä olisi tärkeää. Professori Arvo Ylpön vanhan viisauden ”Vähän kaikkea” avulla elämässä selviää varmasti pitkälle.
Tunnetuimmat lisäravinteet
– Mistä niitä saa ja mihin niitä tarvitaan?
A-vitamiini: A-vitamiini vaikuttaa ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näköaistiin. A-vitamiinin lähteitä ovat mm. hedelmät, vihreät ja keltaiset kasvikset sekä maitovalmisteet. Porkkanassa on paljon a-vitamiinia.
B-vitamiini: B-vitamiini koostuu useasta osasta eli B1-, B2-, B3-, B5-, B6- ja B12-vitamiineista. B-vitamiinit vaikuttavat mm. aineenvaihduntaan, ihon toimintaan ja veren puna- ja valkosolujen muodostukseen. B12-vitamiinin puutos aiheuttaa anemiaa. B-vitamiinin lähteitä ovat mm. eläinperäinen ravinto, kala, maitotuotteet, muna ja kokojyvävilja.
C-vitamiini: C-vitamiini edistää kasvua sekä luuston ja hampaiden muodostumista. Se lisää myös vastustuskykyä tulehdussairauksia vastaan. Vitamiinin puute aiheuttaa väsymystä ja infektioherkkyyttä. C-vitamiinin lähteitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat ja peruna.
D-vitamiini: D-vitamiinin tärkein tehtävä on auttaa kalsiumia imeytymään ja kiinnittymään luustoon. D-vitamiinin lähteitä ovat kalaöljy, rasvainen kala ja maitovalmisteet. Kesällä auringon säteilystä saa runsaasti d-vitamiinia, mutta talviaikaan on tärkeää saada vitamiinia joko ruokavaliosta tai ravintolisän muodossa.
E-vitamiini: E-vitamiini on elimistön tärkeä antioksidantti eli hapettumisen estäjä. E-vitamiinin lähteitä ovat kasviöljyt ja -margariinit sekä kokojyvävalmisteet.
Magnesium: Magnesium on oleellinen osa elimistön energia-aineenvaihduntaa. Se ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja auttaa kohonneen verenpaineen kuriin saamisessa. Magnesiumin lähteitä ovat pähkinät, vihannekset ja kokojyvävilja. Banaani on hedelmistä paras magnesiumin lähde.
Omega-3: Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttämättömiä rasvahappoja. Niiden on todettu ehkäisevän ja hillitsevän tulehdustiloja, joita liittyy sydän- ja verisuonitauteihin, reumaan ja MS-tautiin. Rasvahappoja voidaan käyttää myös dementian ehkäisyssä ja hoidossa. Omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat rasvainen kala, kalaöljy sekä rypsi-, soija- ja pellavansiemenöljy.
Teksti, Riikka Heinonen