Politiikka verkkoyhteisöissä
Vesa Leppänen
Wikipedia kertoo sosiaalinen median perustuvan tietoverkossa toimivan yhteisön tuottamaan tai jakamaan mediasisältöön. Nämä yhteisöt ovat muodostuneet jonkin yhteisen mielenkiinnon ympärille. Kyseessä voi olla esimerkiksi jääkiekko tai musiikki. Vuosien osallistumisen ja yleisen selailun jälkeen voin todeta lähes kaikilla sosiaalisilla medioilla olevan jotain yhteistä. Yhteisön muodostaneesta aiheesta puhutaan, mutta sen jälkeen yleisesti suosituimmat aiheet ovat päivän uutiset ja politiikka. Yksi toinenkin asia on yhteistä monelle ja se on verkkoyhteisöjen karkea aliarviointi.
Kuinka poliittiset tahot sitten yrittävät valjastaa sosiaaliset mediat? On luonnollista yrittää luoda oma sosiaalinen media ja houkutella ihmisiä sinne vuorovaikuttamaan. Ihmiset ovat kuitenkin jo löytäneet omat yhteisönsä ja pysyvät mieluummin niissä vaikka keskustelevatkin samoista asioista. Tässä vaiheessa on tärkeää ymmärtää jotain yhteisöjen toiminnasta. Yhteisöllisyys verkossa voi olla aivan yhtä voimakasta kuin perinteinen yhteisöllisyys kasvokkain. Tämä on yksi syistä miksi ihmiset eivät ole kovin innokkaita rekisteröitymään esimerkiksi vain poliittisen keskustelun vuoksi. Näitäkin paikkoja löytyy, mutta tavoitettu ryhmä on kovin pieni ja nämä ihmiset tavoitetaan yleensä jotain muutakin kautta. Suomeen on jo vuosia sitten syntynyt voimakkaasti kasvava sosiaalinen media. Valtamediat menettävät vaikutusvaltaansa, kun ihmiset vuorovaikuttavat netissä aina vaan enemmän.
Usean eri puolueen nuorempi kannattaja- ja jäsenkunta on ymmärtänyt vaikuttamisen mahdollisuuden netissä, mutta valitettavasti yritykset valjastaa sosiaaliset mediat ovat jääneet yrityksiksi. Poliittinen vaikuttaminen verkossa altistaa myös riskeille. Ensimmäisenä vaihtoehtona on tehdä myyräntyötä nimettömänä, mutta tästä jäädään usein kiinni ja vaikutus muuttuu negatiiviseksi. Rehellisesti omalla nimellä esiintyminen ja vaikkapa tietyn puolueen agendan edistäminen aiheuttaa useimmiten myös vastareaktion, joten sosiaalisten nettiyhteisöjen lähestyminen voi tuntua jopa pelottavalta.
Kuppikuntaisuus on ongelma myös verkossa. Vasemmisto pyörii itselleen sopivissa paikoissa ja vihreät vihreille sopivissa paikoissa. Sama pätee muihinkin ryhmiin. Ei tällä tavalla tavoiteta uusia ihmisiä vaan paistatellaan samalla tavalla ajattelevien ja turvallisten yhteisöjen keskellä. Kokoomuksen nuoret ovat yrittäneet hakeutua sosiaalisissa medioissa haastavampiin paikkoihin, mutta vaikutukset ovat olleet mielestäni pienet. He ovat kuitenkin uskaltaneet yrittää. Pisteet siitä heille.
Kannattaa muistaa, että sosiaalista mediaa ei valjasteta vuorovaikutteiseen viestintään tekemällä sivua Facebookkiin tai IRC-Galleriaan. Tehokas vaikuttaminen sosiaalisessa yhteisössä verkon puolella vaatii pienen sitoutumisen eikä vain propagandan siirtämistä paikasta toiseen. Yhteisöön liitytään ja siihen täytyy myös kuulua, että sinua kuunnellaan. Tämä vie aikaa. Joidenkin mielestä ilmeisesti kohtuuttomasti. Kansa on aktiivinen verkossa ja meno vain kiihtyy. Jossain vaiheessa valtio ja puolueet seuraavat yrityksiä verkkoon. Nähtäväksi jää kuinka onnistuneesti ja missä järjestyksessä. Minun mielestäni olisi jo korkea aika mennä sinne, missä ihmiset aktiivisesti keskustelevat.