Gamla jengi bamlaa
Nyt itteki jo gamlana starbuna on kliffa minnailla, mitä viisauksii gamla jengi on bamlannu tai touhunnu.
Ku skulaa tsetit stärästi, ni dallaa gamlaks.
Viis-kuuskytluvulla faija dokas joskus shiivaa yleises bastussa, sillai snadit siivut pukkarissa, vaateskoben dörtsin jemmassa. Usein se Alkon harmaassa pabrupussissa pidetty Koskisflinderi kiersi snadin rundin, ku se dilkattii muutaman äijän kesken. Olikohan se staili peruja kriguajoilt, ku siellähän skramlattii kaikki smaagis, niinku ne kaikki rindiskokemuksetki.
Huvittavaa pikkukundin mielest oli se, ku flinda oli siinä pabrupussissa, vähän niin ku jemmassa, mut kuitenki se pussi oli paljon bulimpi ku se pelkkä flinderi.
Sama omituinen homma oli sekin, kun meillä oli vieraita (usein kyllä ihan sama jengi) skulaamassa sököö. Koskis flinderi staijas aina pöydän alla lattialla, just siellä missä me skidit braijattii. Mä josku funtsailin, et kenelt se flinderi oli jemmassa, ku se stondas meidän kloddien nokan edessä. Usein koko olohuone oli ihan sinisenä röökinsavusta, ku siihen aikaan kaikki blaadas himassa. Mä opin ynnää päässä nämbörit, ku mä näin mielessäni aina tsetit. Skolessaki ku piti ynnää matikan tunnilla päässälaskui, ni mä näin herttahuoran ja ristijätkän kuvat. Ei tarvinnu muuta ku laskee tsettien merkit yhteen, ni homma oli fäärdi.
Myöhemmin kyl tarvittiin bulimpii lukuja ku handuun mahtuu ja mä aloin pudota jengistä. Varmaan siitä syystä mun matikkanumero dyykkas daun ja mä aloin inhoo kahta skoleainetta, nimittäin fisusoppaa ja matikkaa. Mutta niistä gamlan jengin bamliksistahan mun piti…
Mutsi aina patisti, ettei saa jättää safkaa lautaselle, ku jengi Afrikassa skruudaa rupia polvista, ku niil ei oo safkaa. Fisu on styrkkaa daijulle ja snadit ruodot on gutaa öögille. Fisuissa oli siihen aikaan vissiin niin stydisti fosforii, et jos smaagas vilt fisuu, ni ei tarvinnu illalla fikkarii ku gravas nurtsilta daggareit. Näätsä ku öögat flyysas valoo ihan ittestään.
Skrudaa särkee, se lyftaa järkee. Sit oli nää omppujutut. Skruudaa fibeli päivässä, se pitää legurin hatkassa. Fiblun kantaa ja siemenii ei saa skruudaa, tai magaan kasvaa fiblupuu. Jos skruudaa ablarin siemenii, kasvaa hanurista ablaripuun oksa. Sit erikoisesti mutsi varotti, ettei saa nielasta purkkaa, ku siit tulee umppariklesa. Se tukkii röörin ja sprägäri ei kulje. Jugurttii piti skruudaa, ku silloin dallaa gamlaks. Mutsi väitti et Gruusias jengi skruudaa vaa jugurttii ja dallaa parisataavuotiaaks. Tsufee ei kantsi dokaa, ku se bläntsää fledan mörkiks ja sit jengi voi luulla manneks. Lakuu ei kantsi skruudaa ku se bläntsää skeidan mustaks ja jos tulee huonot housuun, ni sitä ei kynttää tvettaa vekka. Lähtee ku manne markkinoille, bamlas mude, jos ryysas heti safkan jälkeen vekka pöydäst. Safkan jälkeen ei saa dyykkaa simmaa, tai muuten sinkkaa botneen ja hukkuu. Safkapöydässä ei saa bamlaa, eikä sprägää. No, ainaki toi vika juttu oli ihan oolreit. Jos stikkas dogille safkat, mist ei tykänny, tuli tukka klesaks. Mutsi nimittäin anto tukkapöllyy tai luunapin koteloon. Maksalodju oli meiän dogin herkkuu, mut kloddeille se ei oikeen pudonnu.
Nyt ku tää sikaflunssa riehuu, ni mä londaan Mattssonin Ekilt semmosen viisauden ku, jos ei bastu, brenkku ja terva jelpi, ni se on galsan sprägärin hugi. Niin se muuten on.