Kilpauimari Eeva Saarinen tähtää Pekingin olympialaisiin

Pekingin kesäolympialaiset lähestyvät kovaa vauhtia. Kilpaurheilijat jokaisessa lajissa, kaikkialla maailmassa valmistautuvat suureen koitokseen. Ihmisoikeusrikkomusten ja maanjäristyksen tuhojen kanssa kamppailevalla Kiinalla on nyt todellinen näytön paikka.

Jos mielii päästä kilpailemaan olympialaisiin koko maailman silmien eteen, on kyettävä lajista riippuen joko alittamaan tai ylittämään annetut kisarajat. Myös kansalliset urheiluliitot täytyy saada vakuuttuneeksi urheilijan huippuunsa viritetystä kunnosta. Tampereen uimareiden riveistä siihen pyrkii Eeva Saarinen, joka kilpaili jo Ateenan olympialaisissa neljä vuotta sitten. Saarisen päälaji on rintauinti, jossa hän on maamme parhaita.

Vesipeto Keuruulta
Eeva Saarinen on pienestä pitäen harrastanut monipuolisesti liikuntaa. Lapsuusvuodet Keuruulla kuluivat sisarusten kanssa kisaillessa. ”Meidän perheessä on seitsemän lasta, joista olen nuorimpia. Olen aina juossut isompien sisarusten mukana. Äiti sanoikin kerran, että tästä likasta taitaa tulla meidän perheen urheilija, kun on noin isot reidet”, Saarinen nauraa.
Kiinnostus urheiluun näkyi jo lapsena. ”Aloitin uimisen 11-vuotiaana. Naapurin poika ui Keuruun tovereissa ja houkutteli minutkin uimaseuraan mukaan. Olen aina ollut tosi urheilullinen ja kiinnostunut monista urheilulajeista. Harrastin esimerkiksi pitkään jalkapalloa uinnin ohessa”, Saarinen kertoo.

Saarinen tajusi melko pian, että hänestä voisi tulla kilpauimari. ”Vesi elementtinä on aina kiehtonut minua. Uimisen aloitin suoraan kilparyhmästä. Kaksi pikkusiskoani harrasti myös uintia, mutta molemmat ovat jo lopettaneet. Minut uinti vei heti mennessään”, Saarinen toteaa.

Perhe kannusti urheiluun
Saarisen perheessä liikuntaa on osattu arvostaa ja nuori naisuimari onkin aina saanut paljon tukea ja kannustusta perheeltään. ”Isäni oli aikaisemmin nyrkkeilijä. Äiti taas on varsinainen himoliikkuja, joka lenkkeilee 2-3 kertaa päivässä”, kertoo Saarinen.

Uimari lähti Tampereelle urheilulukioon, jossa oli paremmat harjoittelumahdollisuudet kuin Keuruulla. Uimarilupaus kilpailee Tampereen uimaseuran riveissä. TaUsin päävalmentaja Marko Bergström on jo pitkään valmentanut Saarista. ”Urheilulukion aikana tajusin, että minun kannattaa panostaa täysillä pelkästään uintiin. Sitä ennen olin harrastanut aktiivisesti myös jalkapalloa. Onneksi tein niin, sillä jos hajauttaa aikaansa liian moneen lajiin, ei nykypäivänä voi päästä huipulle. Tampereella olen pystynyt suuren seuran suojissa harjoittelemaan todella tehokkaasti ja monipuolisesti”, Saarinen kiittelee.

Saarinen nimeää uraltaan kaksi tähtihetkeä: Ateenan olympialaisissa vuonna 2004 hän teki 200 metrin rintauinnissa silloisen Suomen ennätyksen ja paransi vuonna 2005 Montrealin MM-kisoissa ennätystä entisestään. ”Rintauinti on päälajini ja olen monesti rikkonut arvokisoissa omia rintauinnin ennätysaikojani. Urani aikana olen parantanut Suomen ennätyksiä yli 20 kertaa”, Saarinen hymyilee.

Kilpauimarin päivärytmi
Harjoittelu uinnin kilpatasolla on kokopäivätyötä. Harjoitusmäärät kuulostavat maallikon korviin huikeilta. ”Kun aloitin uimisen 11-vuotiaana, treenejä oli 3 - 5 viikossa. Myöhemmin kiristin tahtia ja aloin harjoitella kaksi kertaa päivässä kuutena päivänä viikossa”, kertoo Saarinen.
Uimari on uransa aikana kilpaillut todella paljon. ”Olen SM-kilpailujen lisäksi osallistunut kaikkiin kansainvälisiin uintikilpailuihin. Uimarina olen sellainen, että teen parhaat ajat ja ennätykset suurissa arvokisoissa”, Saarinen kertoo.

Saarinen opiskelee uinnin ohella kolmatta vuotta Tampereen yliopistossa aluetiedettä ja aikaa pitäisi jäädä avopuolisollekin. Kilpauimarin tyypillinen päivä rakentuu harjoittelun ympärille. ”Herään seitsemältä ja syön aamupalan. Aamutreenit ovat klo 8-10, jonka jälkeen syön ja nukun vielä parin tunnin päiväunet. Niiden jälkeen teen usein kouluhommia. En oikein ehdi käydä luennoilla. Seuraavaksi lähden iltapäivätreeneihin, jotka kestävät kolmesta viiteen. Sitten on tunnin kuivatreeni. Käyn nukkumaan yleensä ennen yhtätoista illalla. Vapaa-aikani on vähissä ja käytän sen mieluiten avopuolisoni kanssa”, Saarinen kertoo.

Valmistautuminen olympialaisiin
Kaikilta olympialaisten kilpailijoilta vaaditaan riittäviä näyttöjä viimeisen 12 kuukauden ajalta ennen kisoja. Jos kilpailija saavuttaa a-rajan, hän pääsee varmasti kisoihin. Myös b-rajan tuloksella voi päästä kilpailemaan olympialaisiin. ”Olen ollut tällä kaudella harmillisen paljon kipeänä, enkä siksi ole päässyt antamaan näyttöjä. Ensi viikolla lähden Barcelonaan, jossa näyttöjen antaminen toivottavasti onnistuu”, Saarinen toivoo. Uimarin kevään treenit ovat tähdänneet kuntopiikin löytämiseen. ”Kuntopiikin löytäminen on aina hienosäätöä ja eräänlaista taikurin työtä. Kunnon ajoittaminen huippuunsa edellyttää ainakin herkistelyä, eli pientä harjoittelumäärän vähentämistä juuri ennen kisoja”, paljastaa Saarinen.
Mistä maista tulevat kovimmat uimarit? ”Olympialaiset ovat Kiinassa, joten lajiin kuin lajiin tulee sieltä kovia osanottajia. Kiinalaiset ovat panostaneet kotikisoihin täysillä muun muassa jättämällä muita kilpailuja väliin. Australia on uintimaana todella kova ja sieltä tulee aina haastajia. Yllättäjiä saattaa tulla mistäpäin maailmaa tahansa”, Saarinen kertoo.

Olympialaisista toivoa ihmisoikeustilanteen parantamiseen
Pekingissä järjestettävät olympiakisat ovat saaneet kiusallista huomiota maan surkean ihmisoikeustilanteen takia. Kisojen myöntäminen idän jättiläiselle on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Olympialaiset ovat urheilun lisäksi näkyvä paikka politikoinnille, josta Tiibetin mellakoiden saama huomioarvo on hyvä esimerkki. Ilman Pekingin tulevia olympiakisoja tiibetiläisten hätä tuskin olisi noussut maailmalla kaikkien tietoon.

Toivottavasti Peking on elokuussa huomion keskipisteenä itse kisojen takia. Pääosan vuoden tärkeimpään urheilutapahtumaan soisi mielellään urheilijoille.

Pekingin olympialaiset lyhyesti
Mitä: järjestyksessään 29. kesäolympialaiset
Missä: Kiinassa. Isäntäkaupunki Peking. Joitakin lajeja myös Qingdaossa ja Hongkongissa.
Milloin: 8.-24. elokuuta 2008
Osallistujat: noin 10 500
Kisatapahtumat: 302 kilpailua
Urheilulajit: 28 lajia, muun muassa jalkapallo, koripallo, lentopallo, nyrkkeily, paini, purjehdus, pyöräily, sulkapallo, taekwondo, tennis, triathlon, voimistelu, yleisurheilu jne.
Uutuuslaji: avovesiuinti
Erikoista: Moskovan olympialaisten (1980) ohella ainoat, jotka järjestetään kommunistisessa maassa
Suomen suurin mitalitoivo Pekingissä: Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki