Maahanmuuttajien yrittäjäinto yllätti
Maahanmuuttajat työllistyvät heikosti, mutta ovat innokkaista yrittäjiä
Pääkaupunkiseutu näyttää monikulttuuristuvan päivä päivältä. Ulkomaalaistaustaiset bussikuskit ovat monelle jo arkipäivää, mutta silti maahanmuuttajien työnsaanti on hankalaa ja heidän kohtelu usein syrjivää.Tilastokeskuksen raportin mukaan eniten syrjintää kokevat somalialaiset, suomenkielentaidosta ja suomalaisesta ammatti- tai korkeakoulututkinnosta huolimatta.
Suomalaisen koulutuksen nähdäänkin olevan suorassa yhteydessä parempiin työllisyysmahdollisuuksiin. Ongelmallisia ovat turvallisuutensa takia Suomeen tulleet muuttajat, sillä heidän koulutustausta on yleensä hyvin puutteellinen – 25%:lla somalialaisista ja 20%:lla vietnamilaisista ei ole saapuessaan peruskoulututkintoa.
Helsingin Sanomissa arvioitiin viime vuonna, että vuonna 2025 joka neljäs kaupunkilainen on maahanmuuttajataustainen - vuonna 2008 Suomessa asui 143 000 ulkomaalaista, heistä 21,5% oli työttömiä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ulkomaalaisten työttömyys kuitenkin laski nykyiseen taantumaan asti. Suurinta työttömyys oli irakilaisten (75%), iranilaisten (55%) ja somalialaisten (50%) keskuudessa.
Maahanmuuttajan olisi tärkeää saada työtä jo yhteiskuntaan integroitumisenkin takia. Samalla oppii suomalaista kulttuuria ja kieltä ja sopeutuu uuteen kotimaahansa. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajien työllisyys kuitenkin paranee selvästi Suomessa asutun ajan kuluessa. Suomi panostaa tähän esimerkiksi kotoutumissuunnitelmin ja työvoimakoulutuksella.
Työssäkäyvien maahanmuuttajien asema on kuitenkin edelleen kantaväestöä heikompi. Raporttien mukaan tasavertaisuuden tiellä on usein suomalaisten kielteiset mielikuvat maahanmuuttajista.
Sinnikkäitä yrittäjiä
Työtä saadakseen moni joutuukin vaihtamaan ammattia eikä omasta koulutuksesta olekaan enää hyötyä. Varsinkin somalialaiset ja venäläiset joustavat työtä saadakseen paljon sekä alasta että palkasta.
Jos työtä ei siltikään löydy, päätyy moni maahanmuuttaja yrittäjäksi. Tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajien yritystoiminta on selkeästi vilkastunut 2000-luvun aikana - tutkijoiden mukaan heillä on kantaväestöä matalampi riskinottokynnys. Vuonna 2007 Suomessa oli TEM:n mukaan n. 6400 maahanmuuttajien yritystä, mikä kattoi 3% yrityskannasta. Näistä yli puolet on perustettu vasta vuoden 2001 jälkeen, joten etninen yrittäjyys on ilmiönä hyvin tuore. Vuodesta 2000 ulkomaalaisten yrittäjien määrä oli ehtinyt kaksinkertaistua, ja samalla myös maahanmuuttajanaisten aktiivisuus on kasvanut, heidän osuus yrityksistä on nyt noin 30%.
Yrittäjyys on aktiivisinta Venäjältä, Turkista ja Kaakkois-Aasiasta tulleilla ja matalampaa afrikkalaisilla. On merkittävää, että nykyään joka kymmenes ravitsemus- ja matkailualan yritys on ulkomaalaistaustaisen omistuksessa. Maahanmuuttajien yrityksistä kolmannes on ”vanhojen EU-maiden” kansalaisten omistuksessa, Venäjän, Viron ja muun Euroopan kattaessa noin toisen kolmanneksen. Aasialaiset omistavat yrityksistä noin viidenneksen, afrikkalaiset vain 3%.
Oma aktiivisuus
Helsinkiläinen Liubov Savela muutti Suomeen Itä-Venäjältä lähes kaksi vuotta sitten. Hän pääsi harjoittelupaikan kautta nopeasti kiinni suomalaiseen työelämään ja totutteli uuteen ympäristöön työskentelemällä aluksi S-Marketissa. Hän kertoo kielen tuoneen suuria haasteita työntekoon, mutta toteaa oppivansa kieltä edelleen joka päivä.
Nykyinen työ Malmin Citymarketissa on hänelle mieluisaa, sillä työyhteisö on kannustava ja avulias. Oma ahkeruus oli työtä hakiessa tärkeää ja hän kertoo olevansa ylpeä myös työnälästään.
Savela kertoo saavansa riittävästi työvuoroja ja viihtyvänsä nykyisessä työssään, vaikka muutos kassalta vaateosastolle toi mukanaan pitkän listan uusia sanoja opittavaksi. Savelasta kuitenkin paistaa läpi innostus oppia uutta eikä hän jännitä puhua suomea asiakkailleen.
Irakista 13 vuotta sitten Suomeen muuttanut Aso Aziz kertoo yrittäjyyden olevan maahanmuuttajalle hyvin haasteellista. Paperityö yrityksen pohjalle on valtava ja työelämässäkin maahanmuuttajia usein syrjitään, esimerkiksi työpaikan tai työvuorojen saannissa. Aziz kertoo, että parhaiten maahanmuuttaja löytää työtä aloittamalla pohjalta ja vaikkapa työnvälitysyrityksen kautta. Tie ei ole helppo, mutta omalla sinnikkyydellä pärjää pitkälle. Hän kehuu monien maahanmuuttajien korkeaa työmoraalia ja ahkeruutta. Lopulta kotimaa tai ihonväri ei kerro paljoakaan itse työntekijästä. "Ei ole koiraa karvoihin katsominen", kuten eräs politiikan tutkija on asiayhteydessä todennut.
Lähteet
Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää Suomessa 2002. Tilastokeskus.
Paananen Seppo (toim.) (2005). Maahanmuuttajien elämää Suomessa.
Tietoaika 3/2005. Yrittäjyyskatsaus 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2008.
Teksti ja kuvat, Maija Taka