Ympäristöasiantuntijuutta monella tasolla
Lea Saukkonen vie Helsingin ääntä EU:iin
Oletko ihmetellyt, mihin 1990-luvun tv-meteorologit ovat kadonneet? Juha Föhr työskentelee nykyään Forecalla päivystävänä meteorologina, ja Lea Saukkonen Ilmatieteen laitoksella Kaupallisen osaston ennustavien meteorologien ja apulaismeteorologien esimiehenä.
Saukkosella on päivätyönsä lisäksi myös luottamustoimia. Viime vuoden kuntavaaleissa hän jäi niukasti ulos Helsingin kaupunginvaltuustosta ja toimii nyt varavaltuutettuna kaudella 2009-2012. Lisäksi Saukkonen on puheenjohtajana Helsingin ympäristölautakunnassa kaudella 2009-2012. Lautakunnan tehtävänä on vaalia ympäristönsuojelua ja ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä esimerkiksi käsittelemällä ympäristölupia ja seuraamalla ympäristön tilaa. Saukkosen johdolla lautakunta myös osallistuu maankäytön suunnitteluun ja antaa lausuntoja kaupungin ympäristökysymyksistä. Hän kuuluu myös YTV:n (ensi vuodesta HSY:n) hallitukseen, joka vastaa pääkaupunkiseudun jäte- ja vesihuollosta sekä ilmanlaadun tarkkailusta.
Asiantuntijuutta EU:ssa
Muiden tehtäviensä lisäksi Saukkonen edustaa Helsinkiä Euroopan unionin Alueiden komiteassa (CoR), joka on unionissa puhtaasti neuvoa antava elin. Se osallistuu EU:n lainsäädäntötyöhön antaen komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista julkisia lausuntoja. Komitean tarkoitus on saada paikallisten alueiden ja kuntien ääni kuuluviin EU:n päätöksenteossa. 344 jäsenen ryhmässä on yhdeksän suomalaista, jotka ovat pääosin kunnanvaltuuston edustajia tai kaupunginjohtajia.
Saukkonen päätyi Alueiden komiteaan Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtajan kutsusta ja kertoo ottaneensa tehtävän vastaan heti. Vaikka CoR: rooli on vain neuvoa-antava, Saukkonen kertoo lausunnoilla olevan silti merkitystä, kun EU:ssa sorvataan direktiivejä koskien kansalaisten arkea. ”Euroopan unioni on valtaisa järjestelmä ja ikävä sanoa, mutta myös varsin byrokraattinen. Niinpä en ole hirveän vakuuttunut siitä, että jos (CoR:n) valtaa lisättäisiin, niin tulos paranisi”, Saukkonen arvioi. CoR:n raporttien on tarkoitus tuoda heille arvosta tietoa, ja Saukkosen mielestä MEP:t tuhlaavat omaa energiaansa pyrkiessään selvittämään tällaisia asioita itse. ”Näissä Alueiden komitean lausunnoissa kukin raportoija käyttää kyseiseen lausuntoon parhaita saatavilla olevia oman maansa asiantuntijoita”, Saukkonen painottaa ja jatkaa, että edustajat saavat raporteista neuvottelutilanteisiin vinkkejä eri alueille merkittävistä asioista.
Melkoista rumbaa
Työ EU:ssa on Saukkosen omien sanojen mukaan melkoisen lausuntorumban lukemista. Hän itse pyrkii keskittymään oman substanssiosaamisensa teemoihin kuten ilmastoon, ympäristöön ja liikenteeseen, sillä kukaan ei voi olla jokaisen alan asiantuntija.
Myös raporttien laadinnassa on edessä jälleen melkoinen viidakko. Itse CoR on jaettu teemoittain kuuteen asiantuntijaryhmään, joista jokainen laatii itsenäisesti raportteja omista teemoistaan. Taistelu raportoijan roolista on usein kova, onhan kyseessä samalla myös oman maan asema. ”Ei ole mitenkään itsestään selvää, että vaikka kuinka haluaisi raportoijaksi johonkin lausuntoon, että sen saisi”, Saukkonen avaa. Lopuksi vielä itse lausunnonkin tekeminen on melkoinen ruljanssi ja vaatii kovaa panostusta asiaan. Valmis raportti käsitellään koko komitean yhteisessä kokouksessa ja se joko hyväksytään koko komitean lausunnoksi tai palautetaan uudelle kierrokselle. Voi vain kuvitella, millainen kiire CoR:ssa on jatkuvasti, raportteja kun julkaistaan vuodessa 50-60!
Saukkonen osaa silti nauttia työstään CoR:ssa. Hän kehuu, että yhdessä toimiessa asioihin voi vaikuttaa paljon tehokkaammiin kuin yksin toimiessa. Varsinkin Suomen kaltaiselle pienelle maalle CoR on hyvä tapa vaikuttaa. Komitean työssä salapoliisitaidot kehittyvät, kun tietoa joutuu keräämään välillä vaikeistakin lähteistä. Työ on siis haastavaa, mutta samalla mielekästä.
Kaikkein mieleenpainuvin työ CoR:ssa on Saukkosen mukaan ollut lausunto ”Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II”. Raportti oli vaativuusluokittelussa 5 eli kaikkein raskain. Saukkonen kertoo lausuntonsa olleen Parlamentin kolmeen eri lausuntoon yhteen vedetty vastaus, mikä lisäsi raportin laajuutta ja haastavuutta entisestään. Kun Saukkoselle vielä annettiin vain murto-osa sen vaatimasta ajasta, oli raportin työstöön käytetyt kolme viikkoa melkoista sirkusta. Hän kiittelee Finavialta saamaansa asinatuntija apua ja toteaa raportin onnistuneen hyvin. Raportin taustalla oli Euroopan Komission alkuperäinen ehdotus, jonka mukaan yleistettynä Suomessa olisi jatkossa ollut vain yksi lentokenttä, Helsinki-Vantaa. Saukkonen kertoo, että britit, tanskalaiset ja kreikkalaiset olivat onneksi alusta asti suomalaisten kanssa yksimielisiä, ja muutaman tiukan neuvottelukierroksen jälkeen ryhmä onnistui laatimaan lausunnon. Lopullinen lausunto painotti mahdollisuutta säilyttää suuren osan lentokentistämme harrasteilmailutoimintaakaan estämättä. Saukkonen kertoo lausunnon menneen CoR:n täysistunnossa läpi sellaisenaan, ilman muutoksia, mikä tuntuu varmasti hienolta.
Aktiivisuutta, kansalaiset!
Saukkonen toivoisi kansalaisten ymmärtävän selkeämmin sen, millaista valtaa Euroopan unioni oikein käyttää. Monelle on jäänyt epäselväksi se tosiasia, että EU:n lainsäädäntö voi jyrätä oman eduskuntamme laatimia lakeja, hän havainnollistaa. Hänen mukaansa suomalaiset ovat välillä melko naiiveja ajaessaan asioita EU:ssa, sillä politiikka EU:ssa on aivan erilaista kuin meillä Suomessa.
Jotta kansalaiset innostuisivat äänestämään EU:n vaaleissa, tulisi heidän ymmärtää unionin asema ja sen toimintakulttuuri. Tällä hetkellä EU saattaa näyttäytyä suomalaisille kaukaiselta ja monimutkaiselta organisaatiolta, joka pahimmassa tapauksessa yrittäisi jopa syödä suomalaisuuden. Kansalaisen kannalta olisi tärkeää tutustua unioniin ja oppia tuntemaan itsensä paitsi suomalaisena, myös euroopan unionin kansalaisena. Saukkosen mukaan kokonaisuuksien ymmärtäminen ja syy-seuraussuhteiden oivaltaminen ovat tärkeitä taitoja, joiden avulla Euroopan unioninkin kaltaista koneistoa voi oppia ymmärtämään paremmin.
Kirjavinkki: Saukkonen, Lea (2008). Suomalainen sää - Ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt