Vuokra-asuntopula uhkaa pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla on viime vuodet eletty vilkkaita aikoja, eikä vuokra-asuntotarjonta ole pysynyt kasvavan kysynnän vauhdissa. Seurauksena on ollut vuokra-asuntojen hintojen jatkuva nousu ja suoranainen vuokra-asuntopula.
Uusia vuokra-asuntoja on viime vuosina rakennettu liian vähän suhteessa pääkaupunkiseutuun kohdistuvaan muuttoliikkeeseen ja sen aiheuttamaan kysynnän kasvuun. Pian saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa vuokra-asuntoja ei enää yksinkertaisesti ole tarjolla. Vuokra-asumisen uhkakuva alkaa jo näyttää todellisemmalta. Kaupungilta asuntoa jonottavien joukko on lyhyessä ajassa pidentynyt 15 000:sta 25 000:een.
Vuokra-asunnot kortilla
VVO:n ”Tietysti vuokralle”-kampanja sai tänä vuonna
pääkaupunkiseudulla paljon näkyvyyttä. Mainoskampanja
loi mielikuvaa vuokra-asumisesta kaikille avoimena vaihtoehtona. Todellisuudessa
asuntoja vapautuu yhä harvemmin. Jonot kaupungin asuntojen ja vuokraajapalveluiden
listoilla ovat entistä pidempiä.
Hurjimmissa visioissa vapaat vuokra-asunnot loppuvat Helsingistä jo muutaman vuoden sisällä. Tilastokeskuksen vuoden 2007 lopussa julkaistujen asuinolotietojen mukaan Suomessa on karkeasti 2,5 miljoonaa asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntia on noin miljoona. Miljoonasta yksin asuvasta moni elää pääkaupunkiseudulla. Sinkut haluavat vuokrayksiöitä, joita ei riitä loputtomiin. Yksiöiden hinnat ovatkin kasvaneet pitkällä aikavälillä niin paljon, että ne ovat usein lähes kaksion hintaisia. Pääsääntönä on, mitä suurempi vuokra-asunto, sitä edullisemmat vuokraneliöt.
Vuokrakehitystä kartoitetaan
Tilastokeskuksessa seurataan vuokrien kehitystä ja vuokrakannan kasvua
neljännesvuosittain. Erilaiset tutkimukset ja niiden tilastot ja
diagrammit kertovat hankaloituvasta tilanteesta ainakin opiskelijoiden
ja vähävaraisten kannalta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Paula
Paavilainen on vastaavana tutkijana vuokra-asumisen hintojen kehitystä
kartoittavissa tutkimuksissa.
”Teemme tilastoa vuokratasosta ja vuokrien muutoksista
neljännesvuosi- ja vuositasolla. Vuokratilaston tietojen perustana
on kuukausittain suoritettavan työvoimatutkimuksen yhteydessä
kerättävä haastatteluaineisto. Vuokratilaston laadinnassa
käytetään lisäksi asuntokanta-aineistoa, muuttoaineistoja
ja väestörakenneaineistoa”, Paavilainen kertoo tutkimusmenetelmistä.
Vuokrat tasaisessa nousussa
Helsingin ja Espoon alueilla vuokra-asuminen on kallistunut viime vuosina
suurin piirtein muun inflaation kanssa samassa tahdissa. Vuokrat Helsingin
ydinkeskustan vuokra-asunnoissa ovat kuitenkin jo niin korkeita, ettei
opiskelijoilla ole niihin juurikaan asiaa. ”Vuokratilaston aineistonkeruumenetelmiä
uudistettiin vuonna 2003. Viidessä vuodessa vuokrat ovat kasvaneet
pääkaupunkiseudulla keskimäärin 14%. Espoossa noin
11,2% ja Helsingissä noin 15%”, Paavilainen summaa.
Asuntojen vuokraaminen ei ole sosiaalityötä, vaan tuottoisaa liiketoimintaa, jossa pääsääntöisesti pelataan markkinoiden kovilla ehdoilla. ”Vapaarahoitteisissa asunnoissa kiinteistöille haetaan usein maksimaalista tuottoa ja hintatasoa säätelee silloin kysynnän ja tarjonnan laki. Arava asunnoissa hintojen nousu selittyy asumiseen liittyvien kulujen nousulla, eli vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Arava-rahoitteiset asunnot ovat yleensä kuntien ja kaupunkien omistuksessa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki omistaa valtion Arava-lainalla rakennettuja vuokra-asuntoja”, Paavilainen selventää.
Asuntotuotanto liian hidasta
Helsinkiin rakennettavien asuntojen määrä on romahtanut
uhkaavan alhaiseksi, eikä rakentamista ehkä saada riittävän
kovaan vauhtiin lähivuosinakaan. Suunta on kuitenkin jo oikea. Helsingin
kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä, että
kaupunkiin pyritään rakentamaan 5 000 uutta asuntoa joka
vuosi seuraavan vuosikymmenen aikana.
Myös Sato ja VVO ovat onneksi heränneet asuntopulaan ja alkaneet rakentaa uusia kerrostaloja pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti tilannetta heikentää vanhojen Arava-rahoitteisten asuntojen vapautuminen myyntirajoitteista. Sijoittajat ovat viimeisen kahden vuoden aikana myyneet noin 8 000 vuokra-asuntoa omistusasunnoiksi. Ensi vuonna vapautuu taas 8 500 Aravalla rahoitettua vuokra-asuntoa myyntirajoituksista. Kaupungilla on tällaisia asuntoja 2 500 ja ne pidetään vuokralla. Kuuden tuhannen muun Arava-asunnon kohtalo ei välttämättä ole vielä sinetöity. Myyntirajoitusten vapautumisesta huolimatta sekä SATO että VVO lupaavat kuitenkin säilyttää vuokrakäytössä ainakin ne asunnot, joilla on riittävästi kysyntää.
Teksti, Matias Haakana