Marmariksen kutsu

Lähdemme taas kuin kesämökillemme Turkin Marmarikseen kesäkuun lopussa. "Olla koukussa" on lievä ilmaisu ihastuksestamme yhteen Turkin helmistä. Vuosien varrella on ystäväpiirimme laajentunut siellä huimasti. Suomalaiset olivat vajaa 30 vuotta sitten pioneeriluonteisesti ensimmäiset ryhmämatkalaiset Marmariksessa. Mieleen piirtyy Ankkalinnamainen kuva torvisoittokuntineen suomalaisten saapuessa aikanaan busseilla. Vastaanotto oli kuulemma mitä sydämellisin. Näistä ajoista on perua se, että palveluammateissa toimivat turkkilaiset haluavat edelleen oppia suomenkielen sanoja. Into on hämmentävä, sillä suomalaisturistit ovat nykyään pieni vähemmistö, brittien, hollantilaisten ja monta muuta kansallisuutta edustavien ollessa turistien enemmistönä.

Lihapullaimago
Alkuaikojen suomalaisrynnistyksestä jäi myös elämään nykyään jo roskakoppaan joutava mielikuva joka paikassa tarjoiltavista lihapullista mummonmuuseineen ja suomenkielisine ruokalistoineen. Marmariksessa on kuitenkin edelleen katu, jonka nimeksi olen ehdottanut finland sokakia (katu), sillä sen varrella pyörii varsinainen Suomishow illasta iltaan. Metropol baari, hotelli Anatolian baari ja hotelli Maxwellin ravintola muodostavat viihdekolmion. Kolmikko vuorottelee karaoke, grilli-ilta ja muiden teemojen siivittämänä illasta toiseen. Meno on suorastaan hurjaa kun suomalaiset pääsevät kunnolla irrottelemaan. Meininkiä ei ole tarkoitettu tiukkapipoisille, jotka tuumaavat, että eihän ulkomaille nyt mennä suomalaista hurlumheita harjoittamaan. Mutta mikä estää pitämästä muutamaa tuntia hauskaa vaikkapa Metropolin isolta screeniltä formulakisaa suomeksi (MTV3Max) seuraten hurmioituneen yleisön hurratessa. Sittenhän voi taas suunnata turkkilaisiin seikkailuihin.


Metropol-baarin formulafiilinkiä aurinkoisena sunnuntaina.

Markkinahumu
Kun haluaa päästä tutustumaan ympäristöön on yksi konsti vuokrata skootteri. Suosittelen vähintään 125 kuutioista, jos on tarkoituksena valita reitti, joka nousee jyrkkiä vuoria ylös. Skootterin mekin vuokrasimme useana päivänä ja suuntasimme sillä mm. Icmelerin keskiviikkoisille markkinoille, jotka ovat perinteisesti telttakatosten suojassa. Marmariksen torstaimarkkinat ovat niitä varten rakennetussa valtaisassa hallissa. Ne ovat menettäneet hieman viehätysvoimaansa entisen katetun telttaratkaisun poistuttua. Molemmille markkinoille menoon suosittelen aikaista ajankohtaa esim. kello yhdeksää aamulla tai sitten illalla kello viiden jälkeen. On väljempää ja ilmakin kulkee paremmin. Turuncia kohti edetään Icmelerin kautta tai sen ohi. Icmeler on varsin uusi turistikeidas. Katukuva on aivan erilainen kuin huomattavasti vanhemman Marmariksen. Icmeleristä puuttuu Marmariksen vanha kaupunkiluonne.

 

Turunc
Icmeleristä noustaan kohti Turuncia korkealle vuorelle serpentiinitietä pitkin. Matkan varrella aukeaa huikeita näköaloja alas kyliin ja merelle. Nämä ovat juuri niitä näkymiä, joita on totuttu ihailemaan Turkin matkailumainoksista. Turunc on rauhallinen paikka. Varsin lyhyen rantakaistaleen varrella on viehättäviä ravintoloita. Törmäämme yhdessä niistä eläkkeellä olevaan britti ay-pomoon Bryn Jonesiin. Hänellä on laajat tiedot Turkin historiasta ja jutut ovat mainiot herkullisen perinteisen brittihuumorin höystäminä. Kun kerroin kirjoittavani taas jutun Marmariksesta ympäristöineen, hän pyytää minua suorastaan mustamaalaamaan Turuncia etteivät turistilaumat tulisi tärvelemään hänen rakastamansa Turuncin rauhaa. Turuncin rantaravintoloissa voi hyvin kuvitella käytävän intellektuelleja keskusteluja huurteisen Efesoluen säestämänä. Suunnistimmekin useana päivänä Turunciin.


Balgioglun perhe pyöräyttää hienot sapuskat.

Kevyen budjetin vaalijoille
Lomallehan ei saa lähteä pihtailemaan mutta järkeä saa toki käyttää. Ihmettelemme itsekin kun emme ennen ole havahtuneet ympäri vuoden aukiolevien pienten ravintoloiden uskomattoman edulliseen tarjontaan. Ruoka on niissä aivan samantasoista kuin muuallakin. En muuten ole koskaan syönyt Marmariksessa muuta kuin maistuvaa ruokaa. Nämä paikat tunnistaa yksinkertaisesti hinnoista. Mikäli on niistä kiinnostunut, siitä vain hintoja vertailemaan. Kyllä siinä esim. nelihenkisen perheen budjetti kevenee roimasti. Erityiset sympatiamme haluamme osoittaa 16-vuotiaalle taistelijalle Mert Karakurtille. Koulujen ollessa suljettuna vetää tarmokas Mert Mert Pizza-nimistä paikkaa. Mehmet isä hyörii mukana taipuneena Mertin komentoon. Sen ylpeä isä on tehnyt mielellään, sillä hänellä on voimakas vaisto poikansa huimista kyvyistä, joista mekin vakuutumme. Onhan isä antanut ravintolalle poikansa nimen. Vaikka paikan nimi on Mert Pizza saa paikasta myös maukasta turkkilaista ruokaa.


Tuleva maailmanmies, 16-vuotias Mert pyörittää ravintolaansa muina miehinä.

Veljekset Iranin rajalta
Hotelli Maxwellissa työskentelee kaksi veljestä Nurullah ”Nuri” ja Faruk Gündüzalp. 23-vuotias Nuri on yliopistossa neljättä vuotta julkishallintoa opiskeleva kunnianhimoinen kaveri, jonka vanavedessä Maxwelliin on seurannut huippulukiota 2000 kilometrin päässä Iranin rajalla Vanin kaupungissa käyvä 17-vuotias Faruk. 3-viikkoisen lomamme alussa Faruk vaikuttaa aralta. Päivien edetessä hänestä kuoriutuu rohkea showmiehen alku, joka näyttää aina vain kehittyvät sosiaaliset taitonsa sukkuloidessaan asiakkaiden seassa.


Nuri (vas.) ja Faruk, veljekset Iranin rajalta.

Armutalan
Marmariksen viereen on kasvanut erittäin laadukas Armutalanin kaupunginosa. Hotelli Maxwellin johtajan Necat Cavusoglun ”Nessun” kanssa ajamme tervehtimään Helsingin matkamessuilla tapaamaani Armutalanin pormestaria Muhammet Ünlüa. Marmaris, Icmeler ja Armutalan ovat kaikki Muglan hallintokaupungin kaupunginosia omine pormestareineen. Ylpeä pormestari kertoo nyt viimeistä piirtoa vailla olevan kaupunginosansa kehitysvaiheista. Olen täysin ällistynyt tiedosta, että Armutalanissakin on 15000 huoneen kapasiteetin omaava hotellitarjonta. Kannattaa mennä illalla ajelemaan hienoon Armutalaniin. Laadukkaan katukuvan Armutalan edustaa tienoon uusinta ilmettä. Asuntoja ja taloja on runsaasti sekä kaupan että vuokrattavana. Tapaamisessamme otetaan hieno potretti paikalliseen Gündem-lehteen. Artikkelin yhteydessä julkaistussa kuvassa komeilevat seinällä Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk, pormestari Muhammet Ünlü ja allekirjoittanut. Taas saimme uuden ystävän Turkissa ja yhden syyn lisää palata Marmarikseen.

 

Alla muutama edullinen ruokapaikka, jotka kaikki lähellä hotelli Maxwellia Kemeralti Mah. General Mustafa Muglali Cad. kadun varrella.

Mert Pizza
Mustafa Muglali Cad. 62 Sk.

EGE Cöpsis ve Köfte Salonu
Kemeralti Mah. General Mustafa Muglali Cad. No: 40

Little Chef Restaurant
Kemeralti Mah. General Mustafa Muglali Cad.

Basaarialueella:
Ravintola Imren
Tepe Mahl. Yeniyol Caddesi 33. sok. No: 44

Skootteri, vuokraa hintaneuvottelun jälkeen
Yimaz Alp
Best Motor
Kemal Elgin Bulv. 158 Sok.
Atatürk kadun (rantakatu) viereinen katu
www.bestmotortr.com

Edullista kauneudenhoitoa
Rose Kuaför
Kemeralti Mah. General Mustafa Muglali Cad. No: 40
Portaat ulkoa ylös

Teksti ja kuvat, Kauko Vanajas