Modernit Martat

Kansalaisjärjestö Martat eivät suinkaan ole kaulin kädessä touhottavien mammojen yksinoikeus. Martat ovat nousseet myös perinteitä ja virkistäytymistä vaalivien aktiivisten nuorten naisten suosioon.

– Keski-ikä marttayhdistyksessämme on 31 vuotta ja jäseniä on kaksitoista, nuori martta kertoo.

Martat on poliittisista puolueista riippumaton kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä kotitalouden arvostusta. Marttailloissa tehdään opintoretkiä, perehdytään paikalliseen perinteeseen, osallistutaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön, opiskellaan ja suoritetaan taitoavaimia, viihdytään ja virkistäydytään.

Epävirallisesti, mitä teidän marttailloissa todellisuudessa puuhataan?
– Marttailloissa pyrimme kokeilemaan uusia, itseämme kiinnostavia asioita, kuten esimerkiksi helmikorujen tekoa, ruoanlaittoa, mansikanpoimintaa, meikkaamisen opiskelua, sienestystä, perunan nostoa tai rapujuhlien järjestämistä. Haluamme oppia käytännön askareita, mutta myös täyttää martta-kokouksemme omilla intresseillämme, martta kuvailee.

Perinteiseen tapaan, uusien taitojen oppimisella, viihtymisellä ja virkistäytymisellä näyttää olevan myös modernien marttojen keskuudessa tärkeä osuutensa.

Mutta eivätkö marttojen perinteiset vinkit tai yleensäkin naisen vastuulle nojaava kodinhoito ole turhan vanhanaikaista modernille martalle?
Marttayhdistyksemme on utelias ja ennakkoluuloton. Vanhat arjen pyöritykseen liittyvät niksit ja vinkit ovat mielenkiintoisia ja tehokkaita. Yhdistelemällä vanhaa ja uutta saa mielenkiintoista aikaiseksi, martta kumoaa näppärästi käsitykseni.

Tarkemmin katsottuna voi huomata, että martat pyrkivät juuri edistämään entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan kehittymistä. Toisin sanoen mielikuvani martasta, joka pyörii hilkka päässä, on turha. Martta pikemminkin oppii muilta naisilta taitoja, jotka tekevät hänestä entistä itsenäisemmän.

Mitä iloa marttoihin liittyminen on tuonut mukanaan?
– Yhdessäolon ja oppimisen. Tavoitteena on vielä eläkeikäisenäkin koluta marttakokouksia ahkerasti, martta visioi.

Alan ymmärtää. Vielä vanhoilla päivillään voisi puuhastella aktiivisessa porukassa pitäen hoksottimet virkeänä. Näillä nuorilla martoilla on varmistettuna sosiaalisesti eloisa tulevaisuus, ajattelen.
– Ja toivottavasti vuosien varrella olemme myös saaneet jotain hyvää aikaiseksi hauskanpidon rinnalla, martta jatkaa.

Martta on jo mielestäni tehnyt hyvää. Eikös jo pelkästään aktiiviseen järjestöön kuulumisessa ole yhteiskunnan kannalta paljon hyvää, sillä se edesauttaa äitejä pysymään virkeinä  ja pidemmälle katsoen vähentää yksinäisten eläkeläisten määrää?

Mutta voiko perheetön tai sinkku olla martta?
– Kuka vain voi olla martta, omalla tavallaan. Marttana oleminen ei ole vakavaa, vaan sen kautta on mahdollisuus kokea ja oppia hauskoja ja hyödyllisiä asioita, tekee martta tämänkin asian selväksi.

Omistatko martan kesäkirjan, joka neuvoo muun muassa sujuvia otteita saunavastan tekoon?
– Kyllä, martta vastaa.

Eikös se saunavastan teko ollut ennen vanhaan miesten hommia? Ai niin, moderni martta ei jää odottelemaan vaan tekee saunavastan halutessaan itse.

Tiesitkö Martoista?
Marttoja on jo lähes 45 000. Jokainen martta kuuluu jäsenenä marttayhdistykseen, joita on koko maassa noin 1 300. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, jotka vastaavat alueellisesta marttatoiminnasta. Marttapiirejä on 16. Valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry, joka sijaitsee Helsingissä.

Marttojen kotitalousneuvonnassa otetaan huomioon ihmisten kotitalouteen liittyvät tarpeet, niin niukat taloudelliset resurssit kuin myös tiedon ja käden taitojen lisääminen.

Martat edistävät naisten välisten vuorovaikutusverkostojen muodostumista ja entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan kehittymistä.

Teksti, Riina Heiskanen
Kuva, Kuvapankki
Lähde, Haastattelu ja www.martat.fi