Hyötyliikkujan unelma - postinjakajan painajainen?
Helsinki-postikorttien kuvien kestosuosikki lienee vanhojen kivitalojen muodostaman siluetin takaa nouseva Tuomiokirkko. Matalien rakennusten maisema ei kuitenkaan kieli nyky-Helsingin maailmankaupungistumisesta mitään.
Ei voi kieltää, etteikö rakennuksissa sisäpihoineen ole menneen ajan romantiikkaa, mutta realisti näkee samalla tontin kalliin hinnan. Edullisinta kaupungille on tiivis asutus, koska keskittymisellä säästetään infrastruktuurin kustannuksissa ja vähennetään matkustustarvetta. Hajautetussa kaupungissa etäisyyden muodostamat kustannukset kasvavat.
Helsingin muuttuvat kasvot
Kasvavaa pääkaupunkiseutua leimaa kolme tekijää; yhtäältä kallis ja rajallinen tonttimaa, toisaalta asuntojen kysyntä ja kolmantena yritysten runsaus. Yritysten keskinäinen kilpailu liiketiloista kärjistyy keskustassa, koska sijainti asiakkaan luona on ensiarvoisen tärkeää. Mikä siis ratkaisuksi näihin kolmeen dilemmaan? Annetaan vinkki: kun mielessä vertaa Helsingin siluettia vaikkapa toisen rannikkokaupungin, New Yorkin näkymään, asia selkenee. Aivan, rakennuskanta. Kun kalliit tontit halutaan käyttää tehokkaasti, tehdään rakennuksista korkeita.
New York -vertaus saa monella ihokarvat pystyyn, mutta itse idea on hyvä. Helsingistä ei tulla muovaamaan miniatyyri-New Yorkia, mutta molempien kaupunkien historialle on yhteinen nopea kasvu pakottaa muutoksiin rakentamisessa.
Asenteita puolesta ja vastaan
Tornitalojen kaltaisten uudistusten kohdalla on kyse ennenkaikkea asenteista. Helsinki on totuttu näkemään pääosin alle 10-kerroksisten talojen kaupunkina, jota yleinen mielipide pyrkii suojelemaan. Miksi vaihtaa uuteen, jos vanhallakin tullaan toimeen? Korkeiden rakennusten pelätään romuttavan maisemaa ja muuttavan paikallisia olosuhteita, kuten lisäävän tuulisuutta ja varjoisuutta. Suurten asukaskeskittymien myötä naapuruussuhteiden voidaan olettaa muuttuvan ja asukkaan tuntevan yhä vähemmän naapureitaan - jotkut voivat pelätä korkeiden rakennusten jopa kaatuvan. Pelkoa ei varmastikaan lieventänyt vuoden 2001 terrori-iskut, joiden myötä moni heräsi tajuamaan kaupunkien haavoittuvuuden.
Hakaniemen kupeessa sijaitseva Merihakakin sai alkuaikoinaan osakseen kovaa kritiikkiä ja tuli herkästi leimatuksi betoniviidakoksi, mutta nykypäivänä sen katsotaan kuuluvan luontevasti osaksi helsinkiläistä asumista.
Helsingin muovautuminen suurkaupungiksi on kuitenkin vielä siinä määrin kesken, että ajatus uudenlaisesta rakentamisesta vaatii sulattelua. Helsingin Sanomien vuonna 2007 teettämän tutkimuksen mukaan vasta vajaa kolmannes pääkaupunkilaisista on tornitalojen kannalla.
Tornitalo maisemassa
Tornitaloksi katsotaan yleensä rakennus, jossa on joko yli kaksitoista kerrosta tai jonka korkeus on yli 150 metriä (Helsingin Sanomat). Tällä hetkellä yksikään Suomen tornitaloista ei täytä jälkimmäistä määritelmää. Esimerkiksi Espooseen paraikaa Skanskan rakennuttama Leppävaaran Torni tullee kohoamaan 70 metrin korkeuteen. Matkaa pilvenpiirtäjiin on siis vielä.
Skanskan Tornitalo-hanke voitaneen katsoa rohkeaksi, mutta se tähtää myös tulevaisuuteen. Vaikka yleisen mielipiteen voikin katsoa olevan näin korkeita taloja vastaan, on kuluttajilta löytynyt mielenkiintoa ja rakennuksen asuntoja on jo ehditty varata. Tuleva asuintalo sijaitsee aivan kauppakeskus Sellon ja Leppävaaran aseman vieressä, joten sijainti on mainio. Kuinka moni espoolainen voi mainostaa pääsevänsä kotoa Helsingin keskustaan 11 minuutissa? Nämä leppävaaralaiset voivat.
Vuonna 2010 valmistuvaan Tornitaloon rakennetaan yhteensä 113 asuntoa, kaksioita ja kolmioita, pinta-alaltaan 44,5 ñ 77,5 neliömetriä. Skanskan markkinointipäällikkö Tuula Kurki kertoo asuntojen kohderyhmän olevan monipuolinen; lapsiperheet on huomioitu terassipihan suunnittelussa ja esteettömyys mahdollistaa talossa liikkumisen niin vanhuksille kuin liikuntarajoitteisille.
-Kohde on ennen kaikkea helppoa keskusta-asumista ja avaria näkymiä arvostaville ikään katsomatta, Kurki korostaa. Kaikkiin asuntoihin kuuluu liukulasitettu parveke ja lähes kaikkiin oma sauna. Leppävaarasta löytyy siis pian kaupunkiasumisen luksusta parhaimmillaan.
Skanskan projektipäällikkö Jouko Lahti nostaa esiin myös sen, kuinka yksityinen terassipiha luo puutarhamaista rauhallisuutta ja antaa asukkaille mahdollisuuden nauttia oman pihan rauhasta keskellä Leppävaaraa. Yksityisellä pihalla läpikulku on minimoitu. Kaikkien käytössä on myös ylimmän kerroksen hulppein näköaloin varustettu sauna taloyhtiön käyttöön jäävine tiloineen.
Miksi tornitaloon?
Helsingin Sanomien tutkimuksesta ilmenee myös eri ikäryhmien eriävät asenteet tornitaloja kohtaan. Kaikkein lievintä kiinnostus näyttäisi olevan yli 64-vuotiaiden keskuudessa. Lieneekö taustalla uuden vierastaminen vai tiedon puute, mutta tornitalojen luulisi olevan verraton koti myös ikäihmisille. Uusissa korkeissa taloissa on turvallista asua, takuuvarmasti hissi ja palvelutkin lähellä. Vanhoihin taloihin jälkikäteen asennettavat hissit voivat olla raskas investointi, joten uudenkarhean tornitalon olettaisi olevan varteenotettava vaihtoehto varmasti meille kaikille.
Uusien rakennusten myötä voidaan päästä ratkomaan vanhan rakennuskannan päivittämättömyyden tuomia tilapulmia, kuten pysäköintipaikkojen niukkuutta, kun uusi pysäköintihalli tarjoaa tervetullutta parkkitilaa. Leppävaaran Tornitalossa viihtyisyyttä tuovat myös piha-alue ja kansipuutarha. Asukkaiden yhteistoiminnasta on huolehdittu sijoittamalla rakennukseen yhteisiä kerho- ja saunatiloja sekä aurinkoterassi. Leppävaaran Tornitalon kaltaisia tilaratkaisuja on löydettävissä myös Merihaasta, missä tila on jaettu alakannen pysäköintialueeseen ja kansitasoon. Yläkansi on pyritty rauhoittamaan viheraluein ja avarilla tiloilla, kun liikenne on sijoitettu kulkemaan vain alakannella.
Kaupunkiseudun päivittämistä
Nyky-Helsingin taivaanrantaa koristavat Tuomiokirkon lisäksi lähinnä Ylen radiomasto ja kaupungin itäpuolella Vuosaaren Cirrus-tornitalo, mutta ehkäpä Olympiastadioninkin kaltainen Helsinki-symboli saa vielä kilpailijan tulevaisuuden tornitalosta. Cirrus on vuonna 2006 valmistunut YIT:n rakennuttama asuinkerrostalo, joka 26 kerroksen myötä nousee sadan metrin korkeuteen.
Pilvenpiirtäjä-sivuston tällä hetkellä tiedossa olevista pääkaupunkiseudun tulevista hankkeista mainittakoon ainakin Keilaniemen 98-metriseksi suunniteltu K9-toimistorakennus ja Tapiolan Towers-asuintalo, jonka on kaavailtu nousevan 90 metrin korkeuteen. Ainakin Skanskalla on huomattu tornitalohankkeiden olleen suosittuja joten sellaisia saatetaan nähdä jatkossakin. Lahti muistuttaa tornitalojen tulevan rakentamisen olevan kiinni ennenkaikkea kaavoituksesta.
Kurki jatkaakin, että Vantaan Tikkurilan Kielotorni ja Reimantorni Espoon Kivenlahdessa ovat olleen heidän hankkeistaan erittäin suosittuja. Hänen mukaansa tornitalossa asuminen on helppoa kun palvelutkin ovat lähellä. Ja kukapa ei osaisi arvostaa avarita näkymiä ja modernin asumisen mukavuuksia, kuten Kurki toteaa.
Keski-Pasilaan vanhalle ratapiha-alueelle suunnitellun Pasila-hankkeen korkeiden talojen keskittymän on kaavailtu toimivan omana keskittymänään tarjoten sekä työpaikkoja että asuntoja. Kuten mainittua, keskittyminen kannattaa, koska se vähentää liikkumisen tarvetta. Pasilaan on myös ennustettu nousevan pääkaupunkiseudun ensimmäinen yli 150-metrinen tornitalo ja hiljalleen myös muotoutuvan kaupungin uusi keskusta. Aika näyttää.
Teksti, Maija Taka
Kuvat, Kaupunkisuunnitteluvirasto / Kaupunkimittausosasto ja SKANSKA