Heikki Pentti

– Svenska Klubbenin kokki ja kokenut maailmanmatkaaja

Ravintola Svenska Klubbenin keittiömestari ja maailmanmatkaaja Heikki Pentti kannustaa nuoria matkustamaan. Hän on itse tutustunut moniin erilaisiin ruokakulttuureihin työskennellessään laivakokkina ja keittiöissä ympäri maailman.

Ravintola Svenska Klubbenin perinteikäs miljöö henkii menneitä vuosikymmeniä. Sen kabineteissa kokoontuvat smokkeihin pukeutuneet vanhat herrasmiehet ja klubin käytävillä vaeltavat traditionsa osaavat tarjoilijat. Svenska Klubbenin keittiössä häärii maailmaa nähnyt keittiömestari Heikki ”Hessu” Pentti. Hessu on pyörittänyt Svenska Klubbenin keittiötä vakituisesti viimeiset kaksi vuotta. ”Tulin ensimmäisen kerran Svenska Klubbenille 70-luvun lopulla ravintolakoulun harjoittelijana. Eräs ystäväni oli klubilla keittiömestarina. Autoin häntä silloin tällöin, ja kun hän vaihtoi alaa, minä jäin pyörittämään keittiötä ainoana vakituisena kokkina”, Hessu kertoo.

Rahtilaivalta alppiravintolaan
Hessu on pitkän uransa aikana ehtinyt työskennellä monissa erilaisissa keittiöissä. Yli puolet urastaan hän on viihtynyt ulkomailla. ”Isäni oli laivasähköttäjä, joka aina kotiin palatessaan kertoi jännittäviä tarinoita laivalta. Kuuntelin tarinoita haltioituneena ja ajattelin, että minustakin tulee merimies. Päädyin lopulta laivakokiksi norjalaiselle rahtilaivalle. Laiva oli ns. villin linjan laiva eli sillä ei ollut määrättyä linjaa. Laivan kapteenilla oli kauppaoikeus ja hän osti Jenkeistä viljaa, jota kuljetimme Australiaan ja Japaniin”, Hessu muistelee. ”Olin ensimmäinen siellä seilannut suomalainen kokki, joten jouduin kohtaamaan miehistön ennakkoluuloja. He olivat varmoja siitä, että jos suomalaiselle antaisi pullonkaan kaljaa, hän tarttuisi saman tien puukkoon. Kesti monta kuukautta ennen kuin puukonpelko hellitti, ja minut hyväksyttiin miehistön täyspäiseksi jäseneksi”, Hessu naurahtaa.

Nuori mies ei kuitenkaan jaksanut pysyä pitkään paikallaan ja alkoi kaivata vaihtelua laivan pitkästyttävään arkeen. Hän jäi Amsterdamin satamaan ja matkusti sieltä Sveitsiin Grindelwaldin kylään. Hän työskenteli jäätikön kupeeseen louhitussa alppiravintolassa 3200 metrin korkeudessa muutaman vuoden, kunnes palasi takaisin Suomeen. ”Minua vaivaa valtava kaukokaipuu. Kokin työn hienoimpia puolia on uran tarjoama mahdollisuus matkusteluun. Työ ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kieleen, joten työskentely ulkomailla on helpompaa kuin monissa muissa ammateissa”, Hessu miettii tyytyväisenä.

Lähtemisen vimma voitti pian kotiinpaluun jälkeen. Kokki lähti sotilaskylään Venäjälle – paikkaan, jota ei löytynyt edes kartalta. ”Siellä aika oli pysähtynyt jonnekin 1800-luvulle. Asukkaat uskoivat, että Stalin elää yhä”, Hessu naurahtaa. Työskentely Venäjällä oli mielenkiintoista, sillä kymmenen vuoden ajanjaksoon itärajan tuolla puolen mahtui Neuvostoliiton romahtaminen ja valtion jälleenrakennus. ”Pääsin aitiopaikalta seuraamaan Venäjän muutosta ja aistimaan venäläisen luonteenlaadun lujuuden”, Hessu innostuu. Mukaan pitkältä matkalta tarttui myös venäläinen vaimo, jonka kanssa Hessu palasi takaisin kotimaahan viisi vuotta sitten. ”Lähtemisen kipinä kytee edelleen. Taidan olla sielultani sellainen ikuinen merimies”, Hessu hymyilee.

Makuja maailmalta
Eri maiden keittiöitä nähnyt kokki arvostaa suuresti suomalaista ruokakulttuuria. ”Kyllä suomalainen keittiö pesee monet muut, sanoi Berlusconi mitä tahansa. Meillä on ravintoloissa valtavasti ammattitaitoa. Lisäksi vain harvat suomalaiset ruokaravintolat käyttävät ruoanlaitossa puolivalmisteita. Minäkin – vaikka olen yksin Svenska Klubbenin keittiössä – teen kaikki kastikkeet ja liemet itse”, Hessu kehaisee. Matkat ovat jättäneet jälkensä myös Hessun omiin ruoanlaittotottumuksiin. ”En halua tuijottaa vain yhtä tiettyä keittiötä ja sanoa, että juuri se on maailman paras keittiö. Sydäntäni lähellä on ns. kansainvälinen keittiö, jossa yhdistelemällä eri maiden erikoisuuksia löydetään paras makuyhdistelmä”, Hessu toteaa. Kysymykseen lempiruoastaan Hessu vastaa kokeille tyypilliseen tyyliin: ”Syön mielelläni ihan peruskotiruokaa”. ”Vaimoni on venäläinen, joten hänen kauttaan olen tutustunut venäläiseen keittiöön ja mieltynyt siihen”, kokki jatkaa.

Julkkiskokeista ja matkustamisen mahdollisuuksista
Hessu on seurannut sivusta kokkien julkkisbuumia. Hän nostaa hattua julkisuudessa kokkaaville, mutta ei itse haikaile julkisuuden valokeilaan. ”Tunnen suurimman osan näistä julkkiskokeista jo opiskeluajoilta. On varsin ihailtavaa, että he jaksavat yhdistää rankan työn ja julkisuudessa esiintymisen. Itse pysyn mieluummin rivikokkina ja hoidan hommani kunnialla. Olen tyytyväinen elämääni ilman julkisuuden paineita”, Hessu toteaa. Hessulle kokin ammatissa tärkeintä on matkustamisen mahdollisuus. Hän on viettänyt suuren osan urastaan ulkomailla. Kokenut kokki kannustaakin sekä omaa tytärtään että myös muita nuoria matkustamaan. ”Nuorilla ihmisillä on mahdollisuus lähteä. Sitten kun on perhettä ja muuta, lähteminen voi olla vaikeampaa. Reissuilla tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa ystävyys voi kantaa vuosienkin päähän. Ihmiset ovat matkustelun suola”, Hessu hymyilee.

Svenska Klubbenilla vaalitaan perinteitä
Ravintola Svenska Klubben on pitkät perinteet omaava tilausravintola. Erikokoiset ryhmät varaavat klubin tiloja käyttöönsä. Tiloissa järjestetään tilaisuuksia perhejuhlista edustusillallisiin ja gourmet-illanviettoihin klassisissa puitteissa. Tyylikäs ravintola toimii myös erilaisten ruotsalaisten klubien kokoontumispaikkana. Näissä klubeissa toisiaan tapaavat smokkeihin pukeutuneet pikkusikarein varustetut vanhan ajan herrasmiehet. Heidän kohdatessaan Svenska Klubbenin aika tuntuu pysähtyneen jonnekin 50-luvulle.

Ravintolan käyttäjäkunta koostuu pääasiassa ruotsinkielisistä, mutta suomenkieliset ovat yhtä lailla tervetulleita nauttimaan klubin ainutlaatuisesta ilmapiiristä. Ravintolan menusta löytyy paljon ruotsalaisten suosimia ruokalajeja, kuten Vorschmackia ja silliä. Ravintola Svenska Klubbenin juhlakerros, kabinetit ja a la carte-ravintola toimivat Helsingin Kruununhaassa rakennuksessa, jonka insinööri Ossian Donner rakennutti kodiksi vaimolleen ja lapsilleen vuonna 1901. Donnerit myivät rakennuksen Svenska Klubben-yhdistykselle vuonna 1934. Yhdistys toimii nykyäänkin aktiivisesti ja pitää omaa kerhoravintolaansa talon kolmannessa kerroksessa.

Ravintola Svenska Klubben
Maurinkatu 6, 00170 Helsinki
Myyntipalvelu on avoinna ma - pe 10.00 - 16.00
Puh. (09) 135 4706
www.svenskaklubben-helsinki.fi/

Teksti ja kuvat, RIIKKA HEINONEN