Sallivalla asenteella jaksaa työelämässä
Päätoimittaja Kauko Vanajas
Työuupumus on vakava pitkäaikaisen negatiivisen työstressin aiheuttama tila. Uupumukseen kuuluu tietysti väsymys. Suhtautuminen työhön muuttuu kyynisemmäksi. Tämä on aihe, josta ei varmasti voi puhua liikaa. Huikea vaatimustaso oikeastaan kaikilla työelämän tasoilla on liiankin tuttu juttu. Kantaa työuupumukseen alettiin ottaa viime vuosikymmenellä. Tutkimustietoa psyykkisten ja fyysisten voimavarojen riittämättömyydestä saadaan kaikenaikaa lisää. Vakavan asian arviointiin, työuupumuksen yleisyyteen ei ollut riittävää tietoa. Työkalut puuttuivat. Viime vuosikymmnellä lisääntynyt epävarmuus ja työn kuormittavuus sai vastuulliset ja kaukonäköiset työnantajat kiinnittämään huomiota ilmiöön. Ehkäisytoimet ovat kehittyneet. Tänään kun saamme tietoa Yhdysvaltain pankkikriisistä muistuvat elävinä mielen oma vastaava, joka tavalla tai toisella vaikutti meistä jokaiseen. Ei ole ihme että sieltäpäin on lähestytty Suomen asiantuntijoita. Aina jatkuva rakennemuutos luo myös paineita. Paperiteollisuuden tilaa selvittävän työryhmän tulos valmistuu pian ja tihkuneiden tietojen mukaan muutoksia on tulossa lisää.
Yritysmaailmassa tärkeimmiksi tekijöiksi uralla etenemiselle sekä miehet että naiset arvioivat henkilökohtaiset ominaisuutensa, kovan työn, omat saavutukset ja oman aktiivisuuden. Kunnianhimoiset ihmiset asettavat haastavia tavoitteita ja ottavat harkittuja riskejä. Toimintatapoja voi parantaa tietoa etsimällä. Omia tuloksia pitää myös arvostaa. Aloitekyky ja optimismi näkyvät työpaikalla tilaisuuteen tarttumisena ja sinnikkyytenä.
Hyvä johtaja kykenee olemaan ymmärtäväinen ja tuntemaan myötätuntoa. Samaan aikaan hän pystyy kuitenkin olemaan rationaalinen ja omatoiminen. Tunteita ja älyä voi yhdistellä joustavasti, tunteet voi pitää mielekkäällä tavalla kurissa. Kaikenlaisten taitojen hankkiminen vahvistaa itseluottamusta. Selätetyt haasteet vahvistavat itseluottamusta entisestään. Erilaisille totunnaisista tavoista poikkeaville hetken mielijohteille saa välillä antaa periksi. Uteliaisuus on positiivista. Optimisti pärjää myös runsaan työmäärän kanssa. Täydellisyyteen ei aina tarvitse pyrkiä, vaan itselleen kannattaa myös olla armollinen. Tietty määrä stressiä on positiivinen voima. Sen kautta saamme
voimavaramme parhaiten käyttöön. Pahinta on työn hallinnan tunteen menettäminen. Joskus voi sallia itselleen tehtävään tarttumiseen myös ”huomenna”. Vanhan sanonnan mukaan ”Ylitä silta kun olet sillä”. Työuupumisen ehkäiseminen on helpompaa kuin uupumisesta toipuminen. Omien rajojen tunnistaminen vaikuttaa tavoitteenasetteluun. Riittävän hyvä työsuorituskin on arvokas.