Spotify – Avain musiikin uuteen aikakauteen
Spotifyn musiikkitiedostoja ei imuroida omalle tietokoneelle, vaan ne sijaitsevat koodatussa muodossa ohjelman verkkopalvelimella. Haluamistaan kappaleista voi luoda ohjelmassa soittolistoja, joita voi myöhemmin kuunnella.
Perinteinen levyteollisuus on hiljattain saanut haastajan, mutta samalla myös uuden vahvan kumppanin. Musiikkiohjelmisto Spotify on nimittäin nelivuotisen toimintansa aikana houkutellut käyttäjäkuntaansa jo yli neljä miljoonaa musiikinystävää. Verkkopalvelun taakse on ennätysajassa kertynyt myös suurin osa merkittävimmistä levy-yhtiöistä ja artisteista. Spotifyn kautta voi kuunnella miljoonia kappaleita muun muassa popin, jazzin, rokin ja soulin maailmasta menneiden vuosikymmenten helmistä aina uusimpiin levyjulkaisuihin. Myös klassista musiikkia tuottavat levy-yhtiöt ovat heränneet uuden aikakauden musiikki-ilmiöön.
Verkkomusiikkiohjelma Spotifyn perustivat Ruotsissa vuonna 2006 Daniel Ek ja Martin Lorentzon. Ohjelmistoon haettiin vaikutteita suosituista digitaalista musiikkia myyvistä palveluista, mutta niiden perusidea käännettiin ympäri. Spotifyn musiikkitiedostoja ei imuroida omalle tietokoneelle, vaan ne sijaitsevat koodatussa muodossa ohjelman verkkopalvelimella. Sieltä niitä voi ohjelman avulla vapaasti kuunnella verkkokirjastotyyppisesti. Musiikkia voi myös ryhmitellä tulevia kuuntelukertoja varten omille soittolistoille. Palvelusta on saatavilla ilmainen mainosrahoitteinen versio tai maksullinen, koko levytarjonnan sisältävä mainokseton versio. Mainoksista riisuttu versio maksaa 9,99 euroa kuukaudessa tai 0,99 euroa per päivä. Ilmaiseen versioon puolestaan vaaditaan kutsu maksavalta käyttäjältä tai joltakin kutsuja jakavalta verkkosivulta.
Toistaiseksi vain murto-osa Spotifyn valtaisasta käyttäjäkunnasta on siirtynyt maksulliseen versioon, eivätkä yritykset vielä kaikilla tasoilla ole löytäneet Spotifyita markkinointikanavana. Rahaa on siksi musiikkitarjonnan kolossaalisuuteen nähden kertynyt jaettavaksi melko vähän. Palvelun kautta artisteille ja levy-yhtiöille on virrannut marginaalisia korvauksia, joista on viime aikoina käyty myös kiivasta julkista kädenvääntöä. Silti Spotify ei ilmiönä näytä hiipumisen merkkejä. Uusi kohu ohjelman ympärillä alkoi syyskuun alussa, kun maksaville käyttäjille avoin Spotify Mobile-ohjelmisto julkaistiin Android- ja iPhone-järjestelmissä toimiville älypuhelimille ja IPod touch-laitteelle. Klassista musiikkia jo 25 vuoden kokemuksella tuottavan suomalaisen levy-yhtiön Ondinen toimitusjohtaja Reijo Kiilunen näkee Spotifyn uuden aikakauden ilmiönä, mutta uskoo myös fyysisen levyformaatin säilymiseen digitaalisen musiikkibisneksen pyörteissä.
Uhka vai mahdollisuus
–Ongelma muodostui, kun uusi sukupolvi oppi ajattelemaan, ettei musiikista tarvitse maksaa mitään. Musiikin myyminen digitaalisessa muodossa tuli mahdolliseksi, mutta samalla myös musiikin laiton imurointi verkosta karkasi hallinnasta ja tuli osaksi musiikkimarkkinoiden todellisuutta. Spotify syntyi osaltaan tämän kehityksen seurauksena tarjoamaan uuden laillisen vaihtoehdon digitaalisille piraattimarkkinoille, Kiilunen kertoo. Levy-yhtiöiden näkökulmasta Spotify ei näyttäydy yksiselitteisesti hyvänä tai huonona asiana. –Varmasti moni tällä alalla vielä pallottelee mielessään, onko Spotify lopulta uhka vai mahdollisuus. Ehkä se on vähän molempia. Toistaiseksi artistien ja levy-yhtiöiden hyödyt palvelusta ovat jääneet promootioarvoa lukuun ottamatta melko vähäisiksi. Vastaavasti kuluttajan kannalta palvelu näyttää jo nyt varsin komealta. En silti ole itse käyttänyt Spotifyita kovin aktiivisesti, koska kappaleiden äänenlaatu ei aivan tyydytä minua. Käytän sitä silloin, kun haluan vain tutustua johonkin teokseen. Tekniikka tietysti kehittyy jatkuvasti, eikä siihen varmaan kauaa mene, kun digitaalisen musiikin äänenlaatu paranee, Reijo Kiilunen arvelee.
Klassista musiikkia listoille
Kuluneen vuoden aikana Spotifysta ovat kiinnostuneet myös klassisen musiikin tuottajat, eikä palvelun musiikkitarjonta muutenkaan laajene vain nuorison ehdoilla. Myös kotimaiset huippuartistit Kari Tapiosta Vesa-Matti Loiriin ja Karita Mattilasta Jorma Hynniseen, näkyvät ja kuuluvat uudessa musiikkijukeboksissa. –Ondinen levyistä reilut 300 on julkaistu myös digitaalisessa muodossa, ja ne on nyt kokonaisuudessaan lähetetty Spotifyihin. Materiaali lähti sinne vasta kaksi viikkoa sitten, mutta piakkoin kaikki kappaleet ilmestyvät listoille, Reijo Kiilunen paljastaa.
Digitaaliset musiikkipalvelut ovat osa tulevaisuutta, mutta klassisen musiikin tuottajakonkarilta löytyy uskoa myös cd-levyjen kysyntään. –Digitaalisen musiikin osuus markkinoilla kasvaa varmasti edelleen, mutta siitä huolimatta uskon fyysisen levyformaatin tulevaisuuteen. On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle Spotify kehittyy ja tuleeko sille kilpailevia tuotteita. Älypuhelimien yleistyessä tällainen musiikkitarjonta varmasti kasvattaa suosiotaan, kun ihmiset voivat kännykän kautta kuunnella musiikkia missä tahansa tällaisesta valtavasta lähteestä, Reijo Kiilunen ennakoi.
Teksti ja kuva, Matias Haakana