Soijasta on moneksi!
Rehun maineessa elävä soija on maukasta ruokaa myös ihmisille.
Soijapapu on yksi maailman pisimpään viljellyistä palkokasveista. Aikojen saatossa sen käyttö on painottunut ihmisravinnosta enemmän eläinrehuksi sen erinomaisten ravintoarvojen takia. Soijapapu sisältää 38% proteiinia, mikä on WWF:n mukaan tuplasti sen mitä sianlihassa. Soija sopii mainiosti myös ihmisten ruokavalioon, sillä se sisältää vain vähän hiilihydraatteja eikä lainkaan kolesterolia – kuituja sen sijaan paljon. Soijan avulla kylläisyydentunne säilyy pidempään ja painonhallinta helpottuu.
Helsinkiläinen Jenni Räisänen käyttää soijarouhetta ja -suikaleita ruoanlaitossa usein. Hän kertoo käyttävänsä soijaa kastikkeissa, lasagnessa, risotoissa ja tortilloissa. Hän suosittelee käyttämään soijarouhetta ilman keittämistä esimerkiksi jogurtissa, keitoissa ja leivän päällä.
Edullista kotiruokaa
Räisänen kehuu soijan olevan hinta-laatusuhteeltaan erinomaista ruokaa sen ravintoarvoihin nähden.
– Vaikka soija itsessään ei maistu juuri millekään, oikealla marinadilla ja maustamisella tai valmiskastikkeilla soijasta saa uskomattoman hyvää ruokaa, Räisänen jatkaa.
Kauppojen soijavalikoima on laajentunut viime vuosien aikana, ja nyt suurempien kauppojen hyllyiltä löytää jo paitsi tummaa ja vaaleaa soijarouhetta, myös esimerkiksi soijasuikaleita ja soijaproteiinirouhetta. Kauppojen soijatuotteet eivät pakkausten mukaan sisällä geenimanipuloitua soijaa.
Soija on ostopakkauksessan kuivaa rouhetta, ja sen käyttö ruoanlaitossa alkaa yleensä sen keittämisellä. Räisänen kertoo, että soijarouhetta käytetään ruoanlaitossa aivan samalla tavalla kuin jauhelihaakin, tosin mauttomampi soijarouhe tarvitsee hieman enemmän maustamista.
– Eikä siippasi huomaa eroa!, Räisänen kehuu – ja onkin aivan oikeassa. Valmis soijarouhe näyttää aivan paistetulta jauhelihalta ja oikealla maustamisella myös maistuu siltä. Askel kasvispainotteisempaan ruokavalioon on siis helppo ottaa. Ihmisten ruokavalion painottuminen lihasta kasviksiin tuo tärkeitä etuja myös ympäristölle, ei vain ihmisterveydelle.
Soijan jalanjälki ympäristössä
Maailman luonnonsäätiö WWF on huolissaan soijanviljelyn vaikutuksista ympäristöön. Sen tutkimusten mukaan soijapapuviljelmien tieltä raivataan ainulaatuista metsää ainakin Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa, Paraguayssa ja Kambodzassa. Latinalaisessa Amerikassa soijapavun viljely onkin ehtinyt tuhota valtavia alueita trooppista sademetsää ja savannialueita.
Nykyisellä mallilla toimiva soijantuotanto aiheuttaa paitsi ympäristö-, myös sosiaalisia ongelmia, sillä alaa leimaa esimerkiksi lapsityövoima ja maankäyttöoikeuksien loukkaaminen. Tällä hetkellä kasvavan uhan alla ovat esimerkiksi Amazonin sademetsä ja Argentiinan monet savannit. Metsäkato muuttaa paikallista luontoa ja altistaa alueet eroosiolle ja tulville. Bralisiassa tilanne on ongelmallinen, sillä soija on valtion merkittävimpiä vientituotteita. Alueen soijaa tuodaan myös Suomeen karjan ja siipikarjan ravinnoksi.
WWF:n mielestä soijan käyttö ihmisten kasvispainotteisessa ruokavaliossa on tärkeää ja järjestö haluaakin kehittää soijanviljelyä kestävämpään suuntaan. Globaali Vastuullisen soijantuotannon yhdistys on yhdessä määrittänyt ohjeet ympäristöystävällisempään soijantuotantoon. Tarkoitus on jatkaa tuotantoa, mutta minimoida haitat niin ympäristölle kuin ihmisillekin – tavoitteena on saada viljelystä sosieelisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.
Helppo soija
Kaikenkaikkiaan soija on kuitenkin ihmisravvinnossa arvokas raaka-aine. Sen ravintoarvot ovat erinomaiset ja hinta edullinen. Kuivaa rouhetta on helppo ottaa mukaan mökille, metsäreissulle tai festareille, ja kotonakin rouhe säilyy huoneenlämmössä kuivassa pitkään. Soijaa on helppo maustaa omien mieltymystensä mukaan joko yrteillä tai liemikuutioilla ja käyttää lihan tapaan mitä erilaisimmissa ruoissa. Oheisella respetillä voit testata, huomaako puolisosi soijarouheen ja jauhelihan eroa!
Lähteet: WWF (http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/soija.html)
Mökkiviikonlopun pastakastike (2:lle)
2 dl vettä
1 dl tummaa soijarouhetta
liha- tai kasvisliemikuutio
1 dl suikaloitua keltaista ja punaista paprikaa
½ sipuli
tomaattimurskaa
suolaa, pippuria, paprikajauhetta, yrttejä
keitettyä pastaa
juustoraastetta
1.Lisää kiehuvaan veteen puolikas liemikuutio ja soijarouheet. Keitä sekoittaen 5 minuuttia, kunnes neste on pääosin imeytynyt. Mausta soijarouhe suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella. Nosta soijarouhe pois kattilasta.
2.Lisää kattilaan öljyä ja kuullota suikaloitu sipuli ja paprika.
3.Muutaman minuutin jälkeen on aika lisätä tomaattimurska kattilaan. Voit halutessasi lisätä kastikkeeseen vielä toisen puolen liemikuutiosta tai pienen nokareen dijon-sinappia. Keitä sekoittaen muutama minuutti, lisää soijarouheet takaisin kattilaan ja anna kastikkeen hautua ainakin 10 minuuttia, mieluusti pidempäänkin
4.Tarjoile valmis kastike pastan ja juustoraasteen kanssa, voit halutessasi ripotella pinnalle vielä tuoreita yrttejä, kuten basilikaa.
Teksti ja kuvat, Maija Taka