Painekyllästetty puu on ongelmajätettä
Painekyllästettyä puuta käytetään paljon rakentamisessa ja pihakalusteissa, koska se kestää kosteutta lahoamatta. Säänkestävyys saadaan aikaan suoja-aineilla, jotka ovat ympäristölle haitallisia. Tämän vuoksi käytöstä poistettu painekyllästetty puu on ongelmajätettä, joka täytyy hävittää asianmukaisesti. Sitä ei saa heittää sekajätteeseen. Kyllästettyä puuta ei saa myöskään polttaa kotiuunissa tai -pihalla, koska poltossa syntyvät savukaasut ja jäljelle jäävä tuhka ovat terveydelle haitallisia.
Pääkaupunkiseudulla kotitaloudet voivat toimittaa painekyllästettyä puuta YTV:n Sortti-asemille. Ne ovat auki arkipäivisin kello 7-21. Kirkkonummella kyllästettyä puutavaraa vastaanotetaan Munkinmäen jäteasemalla.
Painekyllästettyä puuta voi viedä myös rakennustarvikeliikkeiden ja rautakauppojen keräyslavoille. Kotitalouksien, enimmillään kuution puuerät otetaan vastaan ilmaiseksi. Kotitalouksien yli kuution kuormat sekä kaikki yritysten kuormat ovat maksullisia, ja ne täytyy toimittaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen.
Keräyspaikoilta kyllästetty puu toimitetaan haketettavaksi. Hake kuljetetaan edelleen ympäristöluvan saaneisiin polttolaitoksiin energiahyötykäyttöön. Polton savukaasut puhdistetaan ja tuhka sijoitetaan turvallisesti.
Kolmasosa biojätteestä ruokajätettä
Eniten - vajaa kolmannes - ruokajätteestä oli kasviksia ja vihanneksia. Melkein yhtä paljon pois heitettiin kotona valmistettua ruokaa. Yksittäisistä ruokatuotteista eniten jätteeksi päätyi leipää ja perunaa, joita kumpiakin oli koko ruokajätemäärästä noin 11 prosenttia.
Noin 70 prosenttia ruokajätteestä syntyy siksi, että ruoka päästetään pilaantumaan. Lähes kaikki ruokajätteeksi päätynyt peruna ehti pilaantua kuten vanhentua tai itää. Leivästä kuivunutta tai homehtunutta oli lähes 85 prosenttia.
Lautastähteitä koko ruokajätemäärästä oli noin 14 prosenttia. Liharuoasta, pastasta ja riisistä yhtä suuri määrä joutui ruokajätteeseen pilaantumisen takia tai lautaselta.
YTV:n tutkimus on laatuaan ensimmäinen Suomessa. Kotitalouksien ruoan hävikkiä on tutkittu etenkin Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Tutkimusten mukaan britit heittävät henkilöä kohden pois noin 86 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa, ruotsalaiset jopa 100 kiloa ja yhdysvaltalaiset 82 kiloa.
Vaikka ruokajätettä syntyy pieni määrä kerrallaan aterialta toiseen, siitä kertyy iso kustannus ja jäte-erä vuoden mittaan. Ruokajätteen määrää on kuitenkin helppo vähentää yksinkertaisilla keinoilla kuten annostelemalla ruokaa sopiva määrä lautaselle, huolehtimalla ruokien asianmukaisesta säilytyksestä ja käyttämällä tähderuokia uusien ruokien raaka-aineina.
Tutkimuksessa 22 lapsiperhettä Uudeltamaalta seurasi biojätteen määrää ja sisältöä noin kolmen viikon ajan. Alun perin syötäväksi kelpaavaa ruokaa päätyi jätteeksi 17 kiloa henkilöä kohden vuoden ajalle laskettuna.
Käytännössä tutkimus suoritettiin niin, että perheet punnitsivat taloudessa syntyneen bio- ja ruokajätteen, ja merkitsivät painot tutkimuslomakkeisiin. Lisäksi kirjattiin ruokajätteen kukin yksittäinen ruoka-aine ja jätteeksi joutumisen syy.