Koruja itse ja opastuksella

Korujenteko on lasten leikkiä ja vain taivas on rajana kekseliäisyydelle. Jos omat ideat kuitenkin ovat vähissä, voi innostusta ja oppia hakea kurssilta. Sinellille korukursseja vetävä Johanna Vireaho kertoo, mitä ammattilaisen avustuksella saadaan aikaiseksi ja Virve Laakso puolestaan muistelee miten sai alkunsa ihka oma Korukerho.
Kurssille
Septaria tarjoaa hopeasavi-, lasihelmi- ja emalikorukursseja. Helsingin työväenopistossa voi puolestaan kokeilla hopeaketjupunontaa ja Sinellissä tutustua helmiin, metallilankaan ja vaijeriin. Tarjonta on Vireahon mukaan kattavaa, kursseja järjestetään metallilanka-, solmeilu-, nauha-, nappi- ja vaijerikoruista. Kurssit sopivat oikeastaan kaikille ja usein niille tullaan yhdessä ystävän, työkaverin tai vaikka äidin kanssa, Vireaho kertoo.
Tällä hetkellä suositaan muunneltavuutta ja laadukkaita materiaaleja, kuten kivihelmiä, makeanvedenhelmiä sekä lasihelmiä. Koruosissa puolestaan käytetään runsaasti hopeaa. Harrastus on kuitenkin juuri niin kallis kuin itse haluaa, Johanna Vireaho muistuttaa.
Itsenäisesti
Jos ystäväpiiri on innokas ja omaa inspiraatiota riittää, voi tehdä kuten Virve Laakso, joka perusti ystävineen Korukerhon käytyään Seccon järjestämässä kierrätysmateriaalipajassa. Paja kesti vain kaksi tuntia ja sen jälkeen jäi tunne, että tätähän voisi harrastaa toistekin. Alkuun kerhoon kuului 7 naista, mutta määrä kasvaa jatkuvasti. – Tarkkaa tapaamisväliä tai – paikkaa ei vielä ole muodostunut, vaikka pyrimmekin järjestämään kerhoa mahdollisimman usein. Kerhon ensisijainen tarkoitus on kuitenkin pitää hauskaa ja on tietysti plussaa, jos siinä sivussa syntyy vielä koruja, Korukerhoilija kertoo.
Kerhon kokoontumiseen jokainen tuo jotakin kierrätysmateriaalia, kuten erivärisiä sähkökaapeleita, rikkinäisiä pyöränkumeja, rautalankaa, kankaita, muoviputkia, purjeen vetoketjuja tai sairaala välineitä. Ideana on, että ainoat ostetut osat ovat korujen lukot, koukut ja kiinnikkeet. Korukerhossa ideat ovat jokaisen omia ja itse Laakso kertoo inspiroituvansa juuri materiaaleista. – On haaste tehdä jo kertaalleen käytetystä esineestä täysin uusi. Tulevaisuudessa tarkoitus on järjestää paljon kerhoiltoja ja mahdollisesti laitaa korut joskus esillekin.
Teksti ja kuvat, Hanna Siikamäki