Sami Hannula – Pasunistista kapellimestariksi
Kaartin Soittokunnan kapellimestari, kapteeni Sami Hannula on laajasti koulutettu musiikin ammattilainen, jota taiteen tekeminen kiinnostaa.

Sami Hannulan pitkä opiskelutaival ammattimuusikoksi alkoi Lahdessa Päijät-Hämeen konservatoriossa vuonna 1996, jolloin Hannula aloitti ammattiin tähtäävät musiikkiopintonsa pääaineenaan pasuunansoitto. Varusmiespalveluksen ja Göteborgissa vietetyn vaihto-oppilasvuoden jälkeen Hannula jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa. Samaan aikaan hän toimi vuoden ajan Sinfonia Lahden pasuunasektion varaäänenjohtajana.
Orkesterityötä tehdessä ja kapellimestarin työtä seuratessa Hannula alkoi kiinnostua orkesterin johtamisesta yhä enemmän. Kun Sibelius-Akatemia aloitti puhallinkapellimestarikoulutuksensa vuonna 2001, päätti Hannula hakea opiskelupaikkaa ja sai opiskeluoikeuden.
Tästä alkoikin suuri panostus kapellimestariopintoihin. Puhallinkapellimestariopinnot vaihtuivat Sotilasmusiikkikoulun ja Sibelius-Akatemian yhteistyönä syntyneisiin sotilaskapellimestariopintoihin ja Sami Hannula valmistuikin ensimmäisenä Suomessa maisteriksi Sibelius-Akatemian Sotilaskapellimestarin koulutuslinjalta vuonna 2005. Koulutusta Hannula sai myös puolustusvoimilta.
–Maanpuolustuskorkeakoulun ja Sotilasmusiikkikoulun koulutukset olivat hyviä ja tarpeellisia, sillä niistä sai sotilasmusiikkialaan tiukasti liittyvät seremonia- ja kuviomarssikoulutukset. Hallinnolliseen puoleen olisi voinut saada enemmänkin koulutusta - management-tutkinto olisi ollut tarpeen - mutta rajansa kaikella!.
Sami Hannulasta on jo pitkään tuntunut siltä, että paluuta orkesterisoittajaksi ei ole. Jos ikävä orkesteripulttiin kuitenkin iskee, sen saa tyydytettyä tekemällä sinfoniaorkesterikeikan. Instrumenttiopinnot eivät siis ole missään nimessä menneet hukkaan, päinvastoin.
–Tärkeintä kapellimestarina olemisessa on se, että on vienyt oman muusikkoutensa mahdollisimman pitkälle. Kapellimestarin työ vaatii sen, että on tehnyt diplomitutkinnon myös omassa soittimessa.
Taiteen tekeminen kiinnostaa
Sami Hannula otti vastaan suuren haasteen ryhtyessään Kaartin Soittokunnan kapellimestariksi. Hannulan mukaan kapellina toimiminen on ollut mieletön kokemus.
–Muusikoksihan tässä on kouluttauduttu, ja taiteen tekeminen on se mikä kiinnostaa.
Palkka ei ajanut Hannulaa kapellimestariksi puolustusvoimiin, koska armeijassa palkka on pienempi kuin siviilissä. Miksi sitten Hannula haluaa toimia suuren vastuun omaavana sotilaskapellimestarina?
–Saan tehdä työtä hyvien muusikoiden kanssa sekä toteuttaa haastavia ja mielenkiintoisia projekteja. Freelancer-maailma on raaka, vaikka palkat voivatkin olla paljon korkeammat. Samaan aikaan Sibelius-Akatemiassa aloittaneet eivät ole työllistyneet kovin hyvin ainakaan vakipaikoille siviilipuolella. Ja tarjoaahan puolustusvoimat eläkeviran ja säännöllisen kuukausitulon, joka kapellimestarille on melko harvinaista.
Sami Hannulan ennakkoluuloton asenne ja ideat on otettu puolustusvoimissa hyvin vastaan. Hannula kokeekin vahvuutenaan sen, että hän tulee siviilistä.
–Näkemys ja kokemus siviiliorkestereista, erilaiset toimintatapamallit ja ennakkoluulottomuus ovat auttaneet. Aina ei ole tiennyt mikä on soveliasta ja mikä ei, mutta ne asiat oppii nopeasti.

Hannula kokee myös olevansa isänmaallinen
Akateeminen aliupseeristo Kaartin soittokunnan uudet soittaja-aliupseerit ovat pääosin musiikin maistereita ja tämän vuoksi paperilla jopa ylikoulutettuja: sotilassoittajan tehtävän koulutusvaatimus on toisen asteen muusikon tutkinto. Tämä on myös osasyy siihen, miksi Kaartin soittokunnassa toimivat soittaja-aliupseerit ovat palkkakuopassa.
–Toisen asteen tutkinnolla ei ainakaan Kaartin soittokunnassa pärjää, vaan koulutuksen vaatimustaso tulisi nostaa maisterin tutkintoon. Yksi vaihtoehto voisi olla, että soittaja-aliupseerien virat muutettaisiin erikoisupseerien viroiksi kun kerran soittajat ovat jo valmiiksi kouluttautuneet maistereiksi. Näin palkkaakin voitaisiin saada nostettua. Kyllä musiikin maisterin tulisi saada enemmän palkkaa kuin toisen asteen koulutuksen saaneen muusikon, Hannula sanoo.
Onko sitten pelkoa, että armeijan perinteet häviävät kun soittajat ovat siviilikoulutuksen saaneita eivätkä armeijan kouluttamia? Musiikkikapteeni Hannulan mielestä asia ei ole näin.
–Jos on korkeasti koulutettu, niin myös omaksuu nopeasti perinteet. Itse en ole kokenut tätä asiaa vaikeaksi - pitää ottaa vanhempien kollegojen neuvot vastaan. Marsseja ei ole tarvinnut soittaa ja kuunnella lapsesta asti, jotta niitä osaisi soittaa oikealla tavalla sotilassoittokunnassa.
Asenteet siviilikoulutuksen saaneita sotilasmuusikoita ja koko sotilasmusiikkialaa kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Kaartin soittokunnan kanssa läheisesti työtä tekevät sotilaat arvostavat suuresti soittokunnan työtä. Myöskin tulevat ammattimuusikot tietävät nykyään, että sotilassoittokunta on varteenotettava työpaikkavaihtoehto. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi Sibelius-Akatemian puhallinkapellimestarikoulutus sekä Kaartin soittokunnan lukuisat konsertit.
Seuraavan kerran Kaartin Soittokunta konsertoi Temppeliaukion kirkossa ti 13.10.2009 klo 19. Konserttiin on vapaa pääsy ja käsiohjelma maksaa 10 €.
TÖÖlÖ IV - EXTREME
Tiistai 13.10.
Temppeliaukion kirkko klo 19.00
Johtaa: Peter Ettrup Larsen, Tanska
Solisti: Samuli Peltonen, sello
Vapaa pääsy, ohjelma 10€
Carl Nielsen: Hanedans
Søren Hyldegaard: Hans Christian Andersen suite
Johan de Meij: Casanova
Johan de Meij: Extreme makeover
Teksti, Eero Saunamäki
Kuvat, Maarit Kytöharju