Digitaalinen kuilu kasvaa monessa kodissa
Reino Westling
Useimmat nuoret etenevät netin käyttötottumuksissa huimaa vauhtia, mutta heidän vanhemmillaan on erilaiset mahdollisuudet töissä ja kotona hyödyntää ja oppia verkkopalveluja. Jokainen vanhempi etenee omaan tahtiin, lähtien liikkeelle omasta tasostaan ja oman elämäntilanteen ja kiinnostuksen mahdollistamalla intensiteetillä. Tietotekniikan oppiminen on kuitenkin usein vaikeata, jos ei ole riittävästi aikaisempaa kokemusta eikä ketään kenen puoleen kääntyä, kun jokin tietoteknisesti hyvinkin yksinkertainen asia ei toimi. Kotona nuorten olisi tärkeätä muistaa vanha suomalaisten periaate: kaveria ei jätetä. Ne nuoret, jotka osaavat jo enemmän, tuntevat vastuunsa ja neuvovat niitä vanhempia, jotka ovat muita jäljessä.
Nuorten mielestä vanhempien ja nuorten välillä on osaamisen kuilu, joka kasvaa koko ajan. Kun yläasteella olevien nuorten vanhempien ikä on normaalisti 40–50 vuotta, niin näillä yläasteen oppilaiden vanhemmilla on hallituksen politiikan mukaisesti keskimäärin vielä 20 vuotta työssäoloaikaa jäljellä. Eli mitä tapahtuu kymmenen vuoden kuluttua, kun vanhemmat ovat 50–60-vuotiaita ja uuden sukupolven nuoret tulevat työelämään. Täytyy myöntää, että työelämän ja työnantajan kannalta molemmilla sukupolvilla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Mutta jos tarkastellaan vain 50–60-vuotiaita, ja henkilö siis kymmenen vuoden päästä jäänyt jälkeen modernien työkalujen (kymmenen vuoden päästä työkalut ovat paljon kehittyneempiä kuin nyt) hyödyntämisen osaamisesta, niin heti seuraavan taantuman saneerauksessa hän on vaaravyöhykkeessä tulla saneeratuksi pois töistä. Tuleva tilanne herättääkin kysymyksen, miten tällainen digitaalinen eli osaamisen kuilun syntyminen voidaan estää?
Osa nuorista haluaa kotona opettaa vanhempiaan, jos vanhemmat vain kysyvät neuvoa. Osa nuorista haluaa pitää nettijutut ominaan ilman että vanhemmat oppivat niitä. Jos lapsella ei ole omaa tietokonetta, niin jotkut pitävät vanhempia erityisen hitaina hoitamaan netin kautta asioitaan – he kun joutuvat joskus (harvoin) turhaan odottamaan vuoroaan päästäkseen taas yhteyteen kavereidensa kanssa.
Mihin ryhmään aikuisia sinä kuulut? Pystytkö hoitamaan uusien asioiden opiskelun kotona lastesi kanssa vai tarvitsetko siihen muiden aikuisten tukea? Jos olet kiinnostunut asiasta, voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.
reino.westling@gmail.com