Selvitä omat tai asuntosi juuret!

Sukututkimuksethan ovat jo kaikille tuttuja, mutta kuinka moni tuntee oman asuntonsa ja talonsa historian? Mitä talossa on tapahtunut ja kuka huoneissasi on aikaisemmin pitänyt majaa? Helsingin Kaupunginarkiston erikoistutkijat Merja Aartolahti ja Martti Helminen kertovat mistä arkiston toiminnassa on oikein kyse.

Jos asut vanhassa talossa, jossa huonekorkeus yltää lähelle kolmea metriä, ikkunalaudat ovat istuttavan leveät ja saatat jopa nauttia vanhasta kakluunista, voi olla hauskaa selvittää hieman talon historiaa. Valmistumisvuosi ja arkkitehtikin ovat varmasti melko helposti selvitettävissä, mutta jos asunnon jokapäiväinen elämä ja asukkaat kiinnostavat, joutuu jo näkemään enemmän vaivaa. Helpoimmin tietoa löytyy Merja Aartolahden mukaan vanhemmista, sadan vuoden ikäisistä tai sitä vanhemmista taloista.

Toimintaperiaatteet
Helsingin kaupunginarkisto on Suomen kolmanneksi suurin ja sen tarkoitus on antaa mahdollisemman hyvä kuva pääkaupungin historiallisesta kehityksestä. Arkisto johtaa kaupungin arkistointia ja toimii keskusarkistona. Arkistosta löytyvät kaupungin eri organisaatioiden yli kaksikymmentä vuotta vanhat pysyvästi säilytettävät asiakirjat sekä joitakin yksityisiä arkistoja. Jos taloyhtiöllä ei ole omaa arkistoa, voi siis kääntyä kaupunginarkiston puoleen etsiessään talonyhtiöiden tai yksityisten henkilöiden arkistoaineistoja. Palvelut ovat kaikille avoimia, joten kuka tahansa talonsa historiasta kiinnostunut voi vierailla arkistossa tai sen internetpalvelussa.

Kysytyimpien aineistojen joukkoon kuuluvat maistraatin pöytäkirjat, tuomiokirjat, perunkirjat, kartat ja asemakaavat, rakennuspiirustukset, liitosalueiden asiakirjat, koulutodistukset sekä poliisilaitoksen osoiterekisteri. Keskeisimmistä hakemistoista, kunnalliskertomuksista ja osoitekalentereista löytyy tietoa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Valokuvia asunnoista tai sen asukkaista ei Helmisen mukaan kuitenkaan suurimmassa osassa tapauksia löydy, vaan kuvat on järjestetty Helsingin kaupungin kuva-arkiston kokoelmiin, Sofiankatu 4.



Talonhistoria haussa
Ensimmäinen taho, jonka puoleen kannattaa kääntyä, ovat siis talonyhtiön omat arkistot, joista entiset asukkaat voivat selvitä melko helpostikin. Jos tiedot menneiltä ajoita ovat kuitenkin joutuneet hukkaan, voi ottaa yhteyttä kaupunginarkistoon. Heiltä löytyy parhaiten tietoa juuri vanhemmista taloista ja erityisesti Helsingin ydinkeskustan alueelta. Kaikki tiedot eivät kuitenkaan välttämättä löydy kaupunginarkistosta, vaan vierailun voi joutua tekemään myös esimerkiksi Kansallisarkistoon tai Rakennusvalvontavirastoon.

Eri tietokannat myös poikkeavat toisistaan, osassa tietoa voi etsiä asunnon osoitteen perusteella, mutta osassa tietoa löytyy vain, jos tietää asukkaan nimen. Asiaa hankaloittaa myös se, että 1800-luvun puolella kaikki viralliset asiakirjat on kirjoitettu ruotsiksi ja useimmiten käsin. Kaikilla kaupunkilaisilla ei myöskään välttämättä ole ollut sukunimeä tai tiedot esimerkiksi asukkaiden lapsista saattavat paikoin olla puutteellisia, Merja Aartolahti kertoo.

Vaikka tutkimusten tekeminen on usein haastavaa ja aikaa vievää arkistojen selailujen ja mahdollisten talon asukkaiden haastatteluiden takia, voi puuha olla myös hyvin antoisaa. Erityisesti 100 vuotta täyttävien kiinteistöjen historiikeista ollaan nykypäivänä hyvinkin kiinnostuneita, Martti Helminen tietää. Juhlapäivän kunniaksi talon historiasta saatetaan myös julkaista hienoja juhlakirjoja, joissa talon tiedot on koottu kompaktiin pakettiin.

Asiointi arkistossa
Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa ja on avoinna arkisin kello 9-16, paitsi torstaisin, jolloin suljetaan vasta kello 18. Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja niiden tarkastelu tutkijasalissa on maksutonta, samoin kuin kirjastoaineiston selailu.

Ennen arkistolle lähtöä voi kuitenkin tarkistaa Sinetti-arkistotietokannasta hakusanoin löytyykö arkistosta tarvittavaa tietoa. Internetpalvelu on ensikertalaiselle hieman hankala käyttää, arkistossa sen sijaan saa henkilökohtaista apua niin halutessaan arkistojen selailusta ja mikrofilmilaitteen käytöstä. Henkilökunta auttaa yksittäisten tietojen etsimisessä ruuhkatilanteen mukaan, mutta kokonaisen asuintalon historiaan heillä eivät resurssit kuitenkaan riitä. Aineistoa ei voi lainata ulos, mutta kopioiden ja digikuvien ottaminen on Aartolahden mukaan sallittua. Arkistossa pidetään myös näyttelyitä ja esitelmiä asiakirja-aineiston pohjalta.

Helsingin Kaupunginarkisto sijaitsee osoitteessa Eläintarhantie 3 F. Puh. (09) 310 43571.

Teksti, HANNA SIIKAMÄKI